Jäsenmaksumuistutukset

Joonas Kuorilehto / 19. maaliskuuta 2009

Yhdistyksen nykyinen jäsenhallinta ja laskutus ovat melko ongelmallisia. Erityisesti näin on laskujen osalta, sillä laskut lähetetään vain jäsenen jäsenrekisteriin ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Laskut eivät tietystikään voi päästä perille, jos jäsen lopettaa tämän osoitteen lukemisen. Yhdistyksen hallituksen prioriteeteistä ja käytettävissä olevasta ajasta riippuen on maksun unohtaneilta pyritty tiedustelemaan vieläkö he haluavat olla jäseninä. Automaattisuutta tässä prosessissa ei kuitenkaan juuri ole, minkä vuoksi yli kahdentuhannen jäsenen maksujen muistuttelu on ollut luvattoman epäsäännöllistä.

Torstaina 19.3.2009 lähetettiin useita satoja muistutuksia unohtuneista jäsenmaksuista. #kapsi.fi-kanavalla nousikin välittömästi keskustelu siitä, onko laskutusjärjestelmä sekoillut kun useat ihmiset saivat yhtäaikaa muistutuksia. Muutamia pieniä ongelmia lähetyksessä ilmenikin, mutta kokonaisuudessaan muistuttelu onnistui hyvin. Muistutusten lähetys käsin ei saisi tietystikään olla normaalitilanne. Tilanteeseen on tulossa korjaus, mutta sen aikataulu ei ole missään määrin varma vielä.

Sikteeri on vapaaehtoisten aktiivijäsenten koodaama korvaaja jäsenhallinnalle ja laskutukselle. Sen tarkoitus on ratkaista nykyjärjestelmän puutteet, joista aiheutuu virhealtista ja työlästä rutiinityötä. Jäsenhallinta ja laskutus ovat kuitenkin erittäin laajoja kokonaisuuksia ja ne ovat yhdistyksen toiminnalle kriittisiä. Lisäksi esimerkiksi osa ylläpidon työkaluista on integroitu vanhaan järjestelmään, minkä vuoksi nekin täytyy muuttaa käyttämään uudelleenrakennettua tietokantaa.

Hyvänä puolena muistutusrupeamasta voidaan tosin sanoa se, että jäsenrekisteri siistiytyy huomattavasti. Hallitukselle tulee parhaillaan huomattavasti tavallista enemmän osoitteenmuutoksia ja eroamisilmoituksia. Valitettavasti muutaman seuraavan päivän aikana hallituksen ja laskutuksen vastausajat saattavat venyä.

Nähdään vuosikokouksessa! Virallinen kutsu lähetettäneen jäsenille näinä päivinä.

Kuvallista selostusta

Petteri Aimonen / 16. maaliskuuta 2009

Osa on ehkä huomannutkin, että reilu kuukausi sitten yhdistyksen sivuille tuli palvelinten suhteita selvittävä kaavio:
http://www.kapsi.fi/palvelut/palvelimet.html

Tein nyt kuvan myös sähköpostijärjestelmästä sellaisena, kuin se lauantaina tehtävän uudistuksen jälkeen on. Tämä kuva tulee myöhemmin sähköpostin ohjeistuksen seuraksi yhdistyksen sivuille, mutta laitan sen tänne blogiin jo etukäteen:
Kaavio Kapsin sähköpostipalveluista uudistuksen jälkeen

Jos tulee mieleen ideoita muista asioista, joiden selostukseen kuvat sopisivat, niin niitä voi lähettää helpdeskin osoitteeseen.

Mailihärdelli 2009

Tuomas Salomäki / 14. maaliskuuta 2009

Aluksi hieman historiaa

Aikoinaan kun Kapsin palvelimia pystytettiin, valittiin palvelinohjelmistoiksi pääasiassa säätäjille tuttuja ja yleisesti käytössä olevia ohjelmistoja. Tämä vaikutti silloin myös mm. imap-ohjelmiston valintaan, tai luulen että se silloin oli epävalinta, sillä käyttöön luultavasti päätyi ilman sen suurempaa valintaprosessia unix-maailmassa ja linuxillakin käytännössä de-facto ohjelmisto UW-Impad, joka on tyypillisesti bundlattu de-facto sähköpostiohjelman pinen kanssa.

Nyt on kuitenkin niin, että U of W kaikessa arvovaltaisuudessaan on tuottanut julkaisemillaan softilla lukemattomia päänsärkyjä sekä käyttäjille että ylläpitäjille. Esimerkiksi UW-Imapd on auttamatta vanhanaikainen, suorituskyvytön ja muutenkin inhottava. UW tuskin tulee tekemään asialle yhtään mitään. Uskon, että moni käyttäjien kohtaama ongelma voidaan kuitata toteamalla ”koska uw-imapd”.

Miksi sitten

Tiedämme nyt, että uw-imapd on huono. Miksi se sitten on vielä käytössä?

Itseasiassa, olemme päättäneet korvata imap-ohjelmiston Dovecotilla, joka on huomattavasti muokattavampi ja suorituskykyisempi. Tässä kohtaa tulee eteen kuitenkin muutama gotcha, jotka tekevät vaihtamisesta hieman kimuranttia, varsinkin kun käyttäjiäkin on jo pitkälti toista tuhatta. Jännimmät ongelmat liittyyvät siihen, että uw-imapd tarjoaa oletuksena suoran pääsyn kotihakemistoon, jolloin jos käyttäjä ei ole hoksannut asettaa ohjelmaansa jotain fiksua folder prefiksiä, on uudet kansiot luotu suoraan sinne. Dovecot on tässä kuitenkin fiksumpi, eikä oletuksena tarjoa pääsyä suoraan kotihakemistoon ja niin haluamme sen myös pitää. Ohjelman vaihtaminen siis ilman erityisiä toimenpiteitä aiheuttaisi siis sen, että joltain osalta käyttäjiä joutuisi kansiot näkymättömiin, joka luultavasti aiheuttaisi suurta hämmennystä ja ylimääräistä kuormaa ylläpidolle.

Miten korjataan?

Olemme piakkoin siirtämässä sähköpostipalveluja poistuvalta mulperi-palvelimelta toiselle hieman tuoreemmalle koneelle. Tämä on myös hyvä mahdollisuus vaihtaa imap-softa parempaan.

Olemme valmistelleet joukon automaatioita, joiden avulla on tarkoitus järjestellä imap-käyttäjien kansiot niin, että niiden toiminta jatkuisi mahdollisimman saumattomasti siirron jälkeen.

Tämä on teknisesti mahdollista, sillä kummankin ohjelmiston tapa säilyttää tieto sähköpostiohjelman käyttämistä kansioista on erittäin yksinkertainen. Suurimmaksi osaksi siirto tarkoittaa teknisesti sitä, että yhden tiedoston sisältö siirretään toisennimiseen tiedostoon lähes sellaisenaan. Niiden kohdalla, jotka eivät ole ohjelmassaan käyttäneen prefiksiä täytyy kuitenkin tehdä jotain muutakin, vaihdon jälkeen kun kotihakemiston juuressa sijaitsevat kansiot katoaisivat näkyvistä. Tällöin automaatio pyrkii siirtämään kansiot juuresta mail-hakemistoon, sillä ehdolla, että siellä ei ole jo saman nimistä kansiota. Tässä kuvaan astuu siis myös jonkinlainen parhaimman arvauksen periaate, jossa lopputulos saattaa tuottaa jonkin verran kevyttä hämmenystä käyttäjälle. Mitään ei kuitenkaan tuhota tai kirjoiteta yli, joten tilanne on katastrofin tapahtuessa korjattavissa.

Dovecot tarjoilee postit siis oletusarvoisesti mail-hakemistosta, joka vuoksi sähköpostiohjelmaan ei välttämättä enää tarvitse asettaa mitään prefiksiä, mutta sekä ”mail” että ”Mail” toimivat edelleen vastaavalla tavalla kuin ennen (Mail-prefiksillä saa Mail-hakemiston esille).

”Mail” ja ”mail” viittaavat siis kotihakemistossa sijaitsevaan hakemistoon, missä sähköpostiohjelmat säilyttävät kansionsa. Ero on siis oikeasti alkukirjaimen kapitalisaatiossa. Sähköpostiohjelmissa on eroja kumpaa muotoa ne suosivat.

Apua, ylläpitäjät lukevat/sotkevat/rikkovat postini!

Eivätkä lue.

Automaatiot on tehty niin, etteivät edes ne avaa missään vaiheessa kansioita luettavaksi. Ainoat tiedostot mitä luetaan ja kirjoitetaan ovat imap-ohjelmistojen käyttämät metatiedostot, jotka sisältävät niiden kansioiden nimet, mitkä käyttäjä haluaa ohjelmassaan näkyvän.

Olemme kuitenkin valmistelleet myös menetelmän, jolla käyttäjä voi kieltää automatiikkaa koskemasta tiedostoihinsa. Tällöin kaikki tarvittava muunnostyö jää kokonaan käyttäjän omille harteille. Menetelmä toimii siten, että kotihakemistoon lisätään tiedosto ”.hammertime”, esimerkiksi komennolla:

~$ touch ~/.hammertime

Uskallan luvata, että ilman automatiikan kosketusta joutuu mm. kaikki imap-kansiot lisäämään sähköpostiohjelmalla uudelleen luettaviksi (subscribe IMAP-folders). Jos et varmasti tiedä mitä pitää tehdä silloin jos mailisi katoavat näkyvistä siirron jälkeen, emme suosittele automaation estämistä.

Kickoff 2009 -tapahtuma pidettiin Oulussa

Joonas Kuorilehto / 8. maaliskuuta 2009

Kickoff 2009 alkamassaViime vuonna suunniteltiin yhdistyksen toimihenkilöiden pikkujoulujen järjestämistä. Ne lopulta toteutuivat nyt 7.3.2009 Kickoff-päivän muodossa. Paikalle Ouluun oli kutsuttu kaikki nykyiset toimihenkilöt (hallitus, ylläpito, tiedotus). Heistä paikalle pääsivät kaikki paitsi kolme. Tapahtuma järjestettiin Elektroniikkatie 2B:n saunakabinetti Suomessa.

Tapahtuman kestosta yli puolet käytettiin yhdistyksen erilaisten järjestelmien läpikäymiseen. Vuosien varrella erinäisiä tarpeellisia järjestelmiä on kertynyt valtava määrä, eikä kenenkään voi odottaa tuntevan niistä kaikkia.

Minä aloitin tapahtuman kertomalla yhdistyksen suurimmasta tämänhetkisestä ohjelmistoprojektista, Sikteeristä. Sikteeri-projektin ajatus on jäsenhallinnan korvaaminen huomattavasti nykyistä paremmalla. Se on erittäin tarpeellinen yhdistyksen tulevaisuuden kannalta.

Sikteeri mahdollistaisi muun muassa jäsenen jäsenrekisteritietojen oman päivittämisen, paremman koodin ylläpidettävyyden ja luultavasti käytössä olevien palveluiden hallinnan webin kautta. Ehkä tulevaisuudessa on mahdollista klikata itselleen käyttöön kuvagalleria tai nimipalvelimet domainille suoraan www-sivulta.

Ylläpidon toiminnanjohtaja Tuomas Salomäki listasi fläppitaululle kaikki yhdistyksen järjestelmät jäsenrekisteristä kuvagalleriaan, yhteensä jotain kymmenkunta järjestelmää. Nämä käytiin läpi sitten järjestyksessä niin, että samalla keskusteltiin ja demottiin kunkin järjestelmän toimintaa.

Asiat saatiin käsiteltyä noin kello 19, minkä jälkeen siirryttiin vapaaseen keskusteluun ja säätöön. Ylläpito muun muassa siirsi Paskanmarjalle kopion Lakan järjestelmästä tarkoituksena testata Lakan päivittämistä Debianin uuteen Lenny-julkaisuun. Lisäksi valmisteltiin uuden vikatiedotejärjestelmän käyttöönottoa.

Keskustelua ja säätöä Kickoffissa
Vikatiedotejärjestelmä mahdollistaa sen, että yhdistyksen toimihenkilöt voivat lisätä yhdistyksen kotisivuille ilmoituksen yhdistyksen palvelimilla olevasta viasta välittömästi. Yhdistyksen kotisivut ovat nimittäin eri palvelimella kuin jäsenpalvelut, joten niitä pääsee katsomaan yleensä palvelukatkosten aikanakin. Vikatiedotejärjestelmä julkaisee myös viimeisimmän tilanteen IRC-kanava #kapsi.fi:n otsikossa, jolloin tilannetta on helppo seurata IRC:n puolelta. Tärkeimpänä toimintona on kuitenkin se, että samat tiedot välittyvät myös yhdistyksen kotisivujen etusivulle, josta niitä voivat katsella myös ne, jotka eivät irkkaa #kapsi.fi:llä.

Kaikenkaikkiaan päivä oli erittäin tuottelias. On mukava nähdä myös muilla paikkakunnilla asuvia yhdistyksen toimihenkilöitä ja tapaamisen jälkeen kaikilla on parempi kuva mihin suuntaan ollaan menossa. Oulun ulkopuolella asuville toimihenkilöille on ollut tapana korvata matkakustannukset tärkeimpiin tapahtumiin (vaalikokous, vuosikokous ja kaikkien toimihenkilöiden tapaaminen). Nyt vaikuttaisi siltä, että tämän kaltaisia tilaisuuksia tarvitaan useammin, kuten myös Sikteeri-projektin koodausiltoja.

Kiitokset osallistuneille ja tavataan taas vuosikokouksessa.

Ajan puutetta

Petteri Aimonen / 4. lokakuuta 2008

Kapsin blogi on elänyt kesän ajan vähän hiljaiseloa. Omalta kohdaltani syynä on ollut kesätöiden viemä aika, jolloin yhdistyksen toimintaan en ole ehtinyt osallistua kuin helpdeskin sähköpostiin vastailun osalta.

Uutena ilmiönä nyt viimeisen vuoden aikana on kysyntä www-kehitysalustoille, erityisesti Djangolle ja RoR:lle, lisääntynyt huomattavasti. Molemmat periaatteessa toimivat Kapsilla, mutta kuten monet ovat joutuneet toteamaan, käyttöönotto on vaikeaa ja vaihtoehtoja asetusten teossa hämmentävän paljon.

Helpdeskiin tarvitaan lisää osaamista näistä asioista. Hyödyllistä olisi myös visio siitä, miten käytön voisi tehdä helpommaksi, tai kokemus muiden palveluntarjoajien toteutusten käytöstä. Sinällään osaamista järjestelmien konfigurointiin on olemassa, mutta jonkun täytyisi jaksaa käydä koko homma läpi aina ohjelmien toteutuksessa eteen tuleviin asioihin asti.

Tähän mennessä ohjeita on tullut tehtyä lähinnä yksittäisiin asioihin, ja sitten onkin ihmetelty kun täytyisikin saada MySQL-tuki tai lisämoduuleita tai proxy toimimaan, eli ihan perusjututkin ovat ajoittain tuottaneet yllätyksiä.

Toinen muodikas ongelmatilanne ovat erilaiset merkistöongelmat. Nämä toivottavasti vähenevät kun utf-8 yleistyy, mutta luultavasti niihin törmätään vielä jonkin aikaa. Helpdeskin tietoon tulleet ongelmat on saatu kyllä selvitettyä, mutta paljon turhaa aikaa niihin on käytetty. Myös tässä olisi parantamisen varaa, joko jollain tavalla vähentämällä merkistösotkuja, tai sitten ohjeistamalla asia niin että sotkut olisi helpompi selvittää myös itse.

Luullakseni osalla käyttäjistä on melko korkea kynnys ottaa yhteyttä helpdeskiin, ja toisaalta olisi kyllä hyvä että asiat pystyisi hoitamaan myös ilman yhteydenottoa. Helpdeskin viive on kuitenkin myös kesän kiireistä huolimatta pysynyt lähes aina alle vuorokaudessa, ja yhteyttä saa ihan vapaasti ottaa pienistäkin asioista.

Jos jäsenistössä on joku, jolla riittää mielenkiintoa ja aikaa helpdesk-toimintaan, ja erityisesti jos on vielä lisäksi kokemusta yllämainituista asioista, niin viestiä vain helpdeskin suuntaan.

Vuosikokouksen jälkitunnelmia

Petteri Aimonen / 14. huhtikuuta 2008

Pitkästä matkasta huolimatta jaksoin siis itsekin ensimmäistä kertaa osallistua vuosikokoukseen. Pitkä matka on ongelmallinen Etelä-Suomessa asuville, 60 euron matkakulut tuntuvat suurilta verrattuna esimerkiksi jäsenmaksuun. Yhdistys kustansi ulkopaikkakuntalaisten toimihenkilöiden matkakulut, joten itse en tätä tosin joutunut maksamaan. Matka on joka tapauksessa aikaavievä, itse lähdin kotoani 7.30 lauantai-aamuna ja palasin 3.50 sunnuntaina aamuyöllä.

Ratkaisuksi tähän on ollut pohdinnassa esimerkiksi videoneuvotteluyhteys Oulun ja Helsingin tai Tampereen välillä. Tähän kuitenkin tarvittaisiin sopivat tilat ja järjestäjiä kummassakin päässä. Lisäksi hyvälaatuisen ääniyhteyden aikaansaamiseksi tarvittaneen osallistujille henkilökohtaiset mikrofonit ja jonkinlainen puheenvuorojärjestelmä tai ainakin automaattinen ääneen perustuva mikrofonien päälle- ja poiskytkentä. Sopivia mikrofoneilla varustettuja tiloja saattaisi löytyä valmiina. Mikäli jollain riittää mielenkiintoa ja sopivat tilat löytyvät, tämä saattaisi olla toteutettavissa.

Samaa paikanpäällätutustumista tässä ei toki saavutettaisi. Toisaalta kokouksessakin ehti tutustua varsin harvoihin, sillä jouduin juna-aikataulujen vuoksi lähtemään saunaillasta kesken pois.

Itse kokouksen asioista mainitakseni hallitus oli mielestäni muotoillut hyvän linjanvedon kaupallisuudesta jäsenpalveluissa. Tämä noudattaa ainakin omaa intuitiivista käsitystäni täysin. Uusien sääntöjen yhteydessä muutettiin kokouskutsun aikarajaa viikosta kahteen viikkoon. Näin vuoden 2007 kutsun ikävä myöhästyminen ei voi toistua ainakaan sääntöjä noudattaen.

Kokouksen jälkeen ylläpito esitteli yhdistyksen uusia palvelinhankintoja ja muita suunnitelmia. Jo viime vuoden helmikuussa alkanut www-sivustojen siirtäminen on tarkoitus viimein saattaa loppuun, eli myös public_html siirretään Vhost-palvelimelle. Vhost puolestaan päivitetään tehokkaammaksi. Ensituntuman perusteella ainakin laajojen php-sivustojen ensimmäisen latauksen pitäisi nopeutua, nykyisellään tämä on itselläni kestänyt tuskallisen pitkään.

PS. Kuulemma uuden ylläpitotyökalun myötä ylläpidon viiveet ovat mennyttä aikaa. Toivottavasti pitää paikkansa, ainakin nykyisellään tilanne näyttää hyvältä.

Uusia palvelimia

Olli Vainio / 21. maaliskuuta 2008

Noh. Nyt se on taas tehty. Nimittäin yhdistyksen historian suurin palvelinhankinta. Edellisestähän (uusi xob+levypakka) olikin menny jo kuusi kuukautta, joten olihan se aikakin.

Viimeaikoina on ollut havaittavissa monissa yhdistyksen järjestelmissä hidasta toimintaa ja pätkimistä. Kasvaneen käyttäjämäärän vuoksi nykyiset palvelimet alkavat olla kapasiteettinsä äärirajoilla, joten asiaan piti saada korjaus, siispä tilasimme neljä uutta palvelinta yhdistyksen tarpeisiin.

Ensimmäinen uusi palvelin on HP DL380G5 kalustettuna kahdella Intelin neliytimisellä E5460 (3,16 GHz) Xeon prosessorilla ja 16 gigatavulla virheenkorjaavaa keskusmuistia. Tämä palvelin tulee uudeksi shell-palvelimeksi nykyisen Lakka-palvelimen tilalle.

Toinen uusi palvelin on myöskin HP DL380G5, joskin hieman maltillisemmin kalustettuna. Tässä palvelimessa on kaksi kappaletta Intelin E5420 (2,50 GHz) Xeon -prosessoria ja kahdeksan gigatavua virheenkorjaavaa keskusmuistia. Tämä palvelin tulee palvelemaan WWW-sivuja nykyisen Vadelman (vhost) tilalla.

Kolmas ja neljäs palvelin ovat identtisiä HP DL360G5 -palvelimia joissa on yksi Intelin neliytiminen E5320 (1,86GHz) Xeon -prosessori ja 4 gigatavua virheenkorjaavaa keskusmuistia. Nämä palvelimet tulevat ylläpidon ja hallinnon käyttöön. Nykyinen hallinnon palvelin, Tyrni, jossa on kaikki yhdistyksen hallinnon kannalta kriittiset järjestelmät on jo 4 vuotta vanhaa PC-rautaa jonka etähallinan mahdollisuudet ovat rajalliset ja elinikä tuotantokäytössä lopussa. Toinen uusista palvelimista on tarkoitus laittaa ylläpidon testauspalvelimeksi jotta tulevaisuudessa ei tarvitsisi asentaa testaamattomia kerneleitä tai muita päivityksiä jotka voivat potentiaalisesti hajottaa tuotantokoneiden järjestelmiä.

Kaikissa neljässä palvelimessa on vikasietoiset virtalähteet ja kaksi 146 GB:n SAS-levyä järjestelmää varten.

Tämän järjestelmäuudistuksen yhteydessä nykyinen Lakka -palvelin siirretään palvelemaan yksinomaan levyjä järjestelmän muille koneille Lakan takuuajan loppuun asti (tammikuu 2009). Nykyinen Vadelma (vhost) siirretään sähköpostipalvelimeksi jonne myöskin laitetaan keskitetty roskapostien suodatus.

Palvelimien lisäksi tilattiin 8GB lisää muistia Lillukka (xob) -palvelimelle. Tämä tulee aiheuttamaan tulevalla viikolla hetken palvelukatkon xobilla kun uusi muisti asennetaan. Käyttökatkosta ilmoitetaan tarkemmin kun se on ajankohtainen.

Tämän hetkisen suunnitelman mukaan uusien palvelimien fyysinen asennus tapahtunee ensi viikon loppupuolella ja tämä tulee aiheuttamaan hetkellisen katkoksen www-palveluihin kun Vadelma-palvelimeen lisätään muistia. Tästä myöskin tiedotetaan erikseen kun tarkempi ajankohta on tiedossa.

Uusien palvelimien käyttöönotto tulee aiheuttamaan käyttökatkoksia aikanaan, mutta on ainakin useiden viikkojen projekti asentaa, testata ja testata vielä uudestaan uusien palvelimien ohjelmistopuoli ennen käyttöönottoa.

Tämmöinen ”pieni” projekti siis tiedossa tässä kevään aikana. Toivottavasti tällä sitten selvitäänki se sama reilu kolme vuotta mikä on selvitty nykyisellä Lakalla. 🙂

Kaupallisuus jäsenpalveluissa

Joonas Kuorilehto / 5. helmikuuta 2008

Kaupallisuuskysymys on ollut vuoden aikana koko ajan esillä jäsenten ja hallituksen välisessä keskustelussa. Jäsenten kysymyksien vuoksi yhdistyksen vuosikokouksen 2008 esityslistaan on lisätty kohta, jossa käsitellään kaupallisuutta jäsenpalveluissa. Toiveissa onkin, että vuosikokouksessa saataisiin kirjattua ylös selkeä kuvaus, josta on helppo ymmärtää, mikä on sallittua jäsenpalveluiden käyttöä ja mikä ei.

Periaatteessahan yhdistyksen resursseja ei ole tarkoitus hyödyntää voiton tavoitteluun. Helppo osuus on jo määritelty; on päätetty ettei millekään yritysmuodolle tarjota palveluita (Vuosikokous 2005, Hallituksen kokous 1/2005). Epäselvää onkin, pitäisikö yksityisten jäsenten sallia esimerkiksi rakentaa pienimuotoista verkkokauppaa kotisivuilleen ja missä laajuudessa.

Mikä onkaan jäsenten kanta? Sääntöjen mukaan ”Yhdistyksen tarkoituksena on antaa jäsenilleen puitteet itsensä ilmaisemiseen Internetissä sekä edistää tietotekniikan osaamista. Toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa jäsenistölle voittoa eikä välitöntä taloudellista ansiota.”

Toivon, että jäsenistö innostuu osallistumaan vuosikokoukseen aiempia vuosiakin runsaslukuisempana. Yhdistyksen suunta tulevaisuudessa riippuu pitkälti siitä mitä me, jäsenet, yhdistykseltä haluamme. Kokouksen valmistelut ovat parhaillaan menossa; näillä näkymin kokous on tarkoitus järjestää huhtikuussa. Jokainen jäsen saa osallistua vuosikokoukseen ja vaikuttaa yhteisiin
asioihin.

Viisi vuotta täynnä!

Petteri Aimonen / 1. helmikuuta 2008

Yhdistyksen ensimmäiset viisi vuotta ovat tänään, 1.2.2008, takanapäin (juhlinta alkakoon kello 18:11, tuolloinhan perustava kokous päättyi). Mitä siis on ehtinyt tapahtua?

Toiminta on yhdistyksen kasvaessa tietenkin muuttunut. Toimiryhmiä on tullut lisää: helpdesk vuonna 2004 ja tiedotusryhmä 2005. Nykyään hallinnossa vapaaehtoisina toimii enemmän jäseniä kuin koko yhdistyksessä alunperin oli, yhteensä 20. Osa perustajajäsenistä on jo lähtenyt yhdistyksestä tarpeiden ja ajankäytön muututtua, mutta myös alkuperäisiä jäseniä on edelleen toiminnassa mukana.

Yhdistyksen jäsenmäärät eri lääneissä

Yhdistys lähti liikkeelle oululaisen kaveripiirin (joka jo aiemmin käytti nimeä Kapsi) projektina, joten aluksi jäsenistöä oli lähinnä Oulusta. Edelleen Oulu-keskeisyys näkyy mm. vuosikokouksen pitopaikassa, mikä on tietenkin muualla asuvien jäsenten kannalta ikävää. Jäsenistöähän löytyy ympäri Suomea. Vaikka yhdistyksen jäsenistö on suomalaista, asuu muutamia jäseniä myös ulkomailla.

Jäsenmäärä on kasvanut jo pitkään varsin tasaista tahtia. Loppuvuodesta 2007 on tosin havaittavissa kasvun hidastumista. Mahdollisesti syynä ovat Lakka-palvelimen kuormitusongelmat, vaikka kyse voi olla myös normaalista vaihtelusta.

Yhdistyksen jäsenmäärä 2003-2007
Hakemuksia kuukaudessa 2003-2007

Vaikeuksiakin tietenkin riittää, mukaanlukien jo mainitsemani ylikuormitusongelmat, ajoittainen tukipalveluiden hitaus ja niin edelleen. Mutta ne ovat siedettävissä, ja luulisin että useimmat jäsenet ovat toimintaan tyytyväisiä. Kunnia tästä kuuluu vapaaehtoisille, niin hallitukselle, ylläpidolle kuin muillekin toimihenkilöille, jotka jaksavat vapaaehtoisesti tätä toimintaa pyörittää.

Hyvää jatkoa siis yhdistykselle ja iso kiitos vapaaehtoisille!

Lakan meltdown part n ∈ ℕ

Tuomas Salomäki / 17. tammikuuta 2008

Lakka-palvelimella on historiansa aikana ollut monenlaisia ongelmia, joista useimmat ovat johtuneet suuremmilta osin softapuolen temppuilusta, jos ei lasketa mukaan aivan alkuaikojen levypalvelinsotkua. Rauta on siis palvellut kolmisen vuotta sen suuremmitta ongelmitta, mutta siihenkin saatiin muutos tänään iltapäivästä: kone katosi maailmankartalta totaalisesti. Edes palvelimen muuten riippumattomaan etähallintajärjestelmään ei saatu yhteyttä. Muutaman tovin hiljaisuuden jälkeen etähallintajärjestelmä palasi linjoille, mutta suureksi harmiksi jouduttiin toteamaan, ettei boottaminen kuitenkaan onnistu, sillä virrat tuntuivat pysyvän koneessa päällä vain joitain satunnaisia sekunteja kerrallaan. Kertakaikkisen mystillinen tilanne.

Aikansa temppuiltuaan rauta kuitenkin näyttäisi muuttuneen taas vakaan oloiseksi ja palvelut saatiin taas ajoon. Huolto on kuitenkin tilattu ja toivomme, että huoltomies saa jotain selkoa tilanteeseen.

ps. Lakka siis menee aamusta huoltoon jonka kestoa on tässävaiheessa näillä tiedoin vaikea arvioida. Nyt on oiva hetki harkita irssin siirtämistä xobille. 😉