Xobin palvelinsalin muutto

Joonas Kuorilehto / 29. joulukuuta 2009

Vanha Eunetin laitesali, jossa xobina tunnettu lillukka-kone oli, aiotaan ajaa alas. Tämän vuoksi ilmeni tarve löytää uusi toissijainen laitesali Nebulan tilan lisäksi. Saimme tiedon laitesalin sulkemisesta 17.11.2009. Viimeiseksi irtisanomispäiväksi ilmoitettiin 31.12.2009, mikäli korvaavia palveluita ei oteta Elisalta. Tämän vuoksi jouduimme liikkumaan nopealla aikataululla muuton suhteen. Asiaa ei helpota sekään, että IP-uudelleennumerointi on iso operaatio ja IRC-yhteyksien siirtäminen tai saaminen ei ole yksinkertaista tai nopeaa.

Yhdistys pyrkii tarjoamaan mahdollisimman hyvän luotettavuuden jäsenpalveluilleen. Tämän vuoksi laitteita on sijoitettu kahteen eri saliin ja eri operaattorien yhteyksien taakse. Tarjouksia pyydettiin noin kymmeneltä eri operaattorilta. Suurin osa tarjouksista ei soveltunut tarkoitukseen, vaan tarjotut palvelut olivat joko liian kalliita sisältöön nähden tai eivät vastanneet tarjouspyyntöä.

Tarjouksista parhaiten sopivalta vaikutti Tenue, joka on varsin uusi tarjoaja. Kiinnostavana seikkana mainittakoon muun muassa, että Tenuella on yhteydet kahdelta ylemmältä palveluntarjoajalta, Elisalta ja RETN:ltä. Tämän avulla heidän on mahdollista tarjota hieman erilaisia palveluita.

Sähköposti- ja puhelinkeskustelujen pohjalta päädyimme käymään paikan päällä tutustumassa saliin ja neuvottelemaan yhdistykselle parhaiten sopiva palvelupaketti. Kokoonpanoksi iskuryhmään muodostui Joonas Kortesalmi, Ilkka Mattila ja Atte Hinkka. Ilkan kanssa lensimme Oulusta aamu seitsemän lennolla Helsinkiin. Helsingissä meitä oli vastassa Matti Averio (Maza), joka on mm. #kapsi.fi-kanavan aktiiveja.

Kävimme poimimassa juuri heränneen Aten kyytiin kotoaan ja suuntasimme kohti Helsingin konesalipeltoja (keksimäni nimi alueelle, jossa ilmeisesti sijaitsee pienehköllä alueella useita eri tarjoajien konesaleja). Etsimme alueelta soveltuvan ruokailupaikan ja kävimme nauttimassa paikallisen kulttuurielämyksen, 5 euron pizzan. Oululaisena täytyy myöntää, että kilpailu on tehnyt hyvää kun Helsingissäkin voi viimein syödä pizzaa järkevään hintaan ja täytevalintaakaan ei ole rajoitettu listan vakiopizzoihin.

Maha täynnä jatkoimme kello yhdeksitoista Tenuen tiloihin, jossa kävimme katselemassa salia itse ja kuvailimme yhdistyksen nykyiset ratkaisut ja rakensimme niitä vastaavan setin. Sitten kävimme läpi vaihtoehtoja, joilla palvelutasoa voisi nostaa entisestä. Pyysimme kahdesta iskuryhmän ja toimihenkilöiden taustajoukkon mielestä parhaiten soveltuvasta paketista vielä päivitetyn tarjouksen hallitukselle ja jatkoimme eteenpäin.

Kävimme viettämässä iltapäivää Helsingin yliopistolla ja tutustuimme muutamiin paikallisiin nähtävyyksiin. Jätimme Aten yliopistolle ja suuntasimme kohti lentoasemaa, jotta ehtisimme ajoissa viideltä lähtevään paluulentoon Ouluun. Lentoasemalta sovimme lyhyestä purkutilaisuudesta, jossa kävimme hallituksen ja muutaman ylläpidon jäsenen kanssa päivän tuloksia.

Atte, Ilkka ja Joonas (Kuva: Matti Averio)

Oulussa meitä oli vastassa Jesse Pussinen. Kävimme matkan varrella Ilkan, Jessen ja mukaan liittyneen Olli Vainion kanssa syömässä ja jatkoimme kohti kokousta. Kertasimme taas päivän tulokset, vaikka siihen mennessä suurin osa olikin jo käyty läpi myös irkin toimihenkilökanavalla. Hallitus pääsi helposti yksimielisyyteen siitä, että jonkin verran kalliimpi, mutta paremman toimintavarmuuden tarjoava ratkaisu on parempi ja se päätettiin tilata.

Suuret kiitokset Matti Averiolle päivän kulkemisista Helsingin päässä ja Jesse Pussiselle Oulussa. Päivän tuloksena saatiin luotua yhteyksiä Tenuen suuntaan ja löydettiin erittäin hyvältä vaikuttava ratkaisu Xobin sijoituspaikalle. Tietysti todellinen varmuus nähdään vasta kun kone saadaan saliin, mutta ainakin tällä hetkellä odotukset uudelle salille ovat kovat.

Joulukiireiden ja Sikteeri-rupeaman vuoksi tämän postauksen julkaisu siirtyi vasta käyttöönoton jälkeen. Toivottavasti kuitenkin asia vielä kiinnostaa.

Toimitilojen käyttöönotto

Joonas Kuorilehto / 5. marraskuuta 2009

Nyt se sitten viimein tapahtui. Yhdistyksen uudet toimitilat saatiin koekäyttöön Oulun Alppilassa. Tilat löytyivät erään talon kellarista ja vaikuttaisivat sopivan erinomaisen hyvin yhdistyksen tarkoituksiin. Tilojen käyttötarkoitushan siis erityisesti hallituksen ja ylläpidon kokoukset naamatusten, mutta myös muut toimihenkilöiden kokoontumiset. Tällaisten kokousten järjestämisen hyöty on jo moneen kertaan havaittu, mutta vasta nyt on mahdollista järjestää kokouksia ilman että niitä tarvitsee tuoda kenenkään koteihin.

Läppäreitä ja vieraskirja toimitilojen ensimmäisessä käyttökerrassa mukana

Ensimmäinen tiloissa järjestetty tapahtuma oli hallituksen kokous 5.11.2009. Sen verran asiat ovat kesken, että tiloista puuttuu vielä melkein kaikki kalustus ja kuvissa näkyvät kalusteetkaan eivät ole omia. Tiloihin hankitaan kokouksissa tarvitut välttämättömyydet, kuten pöytätilaa ja whiteboard, tietysti mahdollisuuksien mukaan edullisia tai ilmaisia lahjoituksia käyttäen. Tiloihin on tarkoitus järjestää myös kohtuullinen mikrofoni, jotta myös etänä osallistuminen kokouksiin on mahdollista.

Läppäri pöydällä toimitiloissa Toimihenkilöitä sohvalla

Tilojen käytöstä varmaan kirjoitellaan vielä lisää myöhemmin, ja tietysti myös muutenkin aktiivisesta toiminnasta.

Säätöreissun anatomia

Olli Vainio / 22. elokuuta 2009

Taustaa

Jotkut ovat jo saattaneet huomata, että tässä kuluneen viikon aikana on ollut härdelli tietokantojen ympärillä. Hommahan meni jokseenkin niin, että havaitsimme silloisen Puolukan, tietokantapalvelimen, olevan kovinkin kuormittunut. Varsin nopeasti syntyi idea uuden tietokantakoneen hankkimisesta, sillä olihan vanha puolukka jo melkein neljä vuotta palvellut, mikä onkin käytännössä maksimaalinen käyttöikä palvelimille Kapsin käytössä. Edellisen keskiviikkona kyselimme toimittajilta hieman raudan perään ja torstaisessa hallituksen kokouksessa päätimme tilata palvelimen. Palvelin saapuikin jo seuraavan viikon maanantaina Nebulalle, jossa Kapsin laitteisto sijaitsee. Tämän viikon keskiviikkona sitten lopulta se käytiin säätämässä räkkiin ja tässä siltä reissulta hieman laajempi kuvaus.

Keskiviikko 19.8.

Heräsin hieman ennen neljää, hyvissä ajoin ennen lentokentälle lähtöä. Lentoni lähtisi kuudelta Helsinkiä kohti. Selvisin kentälle myöskin hyvissä ajoin ja onneksi olin speksannut tavarat pelkiksi käsimatkatavaroiksi. Lähtöselvityksessä oli karsea jono.

19.8.2009_säätöreissu03

Lento Helsinkiin lähti ja saapui ajoissa, mikä lienee aika normaali suorite nykyään.

19.8.2009_EFOU-EFHK_OH-LXK11

Helsingin päässä sainkin oppia kantapään kautta, että pidetään aina käteistä matkassa. Kävelin terminaalista tyytyväisenä odottelevaan linjan 615 bussiin ajatellen, että tämähän kävikin helposti. Lykkäsin kuskille pankkikortin kouraan ja vastauksena tuli ettei kelpaa. Fail. Oulussa nimittäin kaikissa busseissa käy kortit. Onneksi ei ollut kiire päällä, sovittu tapaaminen Nebulalla oli vasta kello 11, lopulta päädyin menemään taksilla tätini luo, josta järjestyikin näppärästi liikkuminen avuliaan jäsenen autolla lopun päivää.

Nebulalle saapuessa ensimmäisenä piti rueta ihmettelemään varsin merkittävää laatikkoläjää, jossa oli kone ja kaikki tilatut lisäpalikat. HP toimittaa palvelimet yleensä runkona, johon joutuu lisäämään mahdollisen toisen prosessorin, muistia ja levyt. Meillä oli kuitenkin runkona ns. performance server, jossa oli toinen prosessori ja virtalähde jo valmiina. Tarvitsi siis vain lisätä muistit ja levyt. Palvelimen kasauksessa tuli hieman aluksi ihmettelyitä joidenkin osien mekaniikan kanssa, kun tämä oli yhdistyksen ensimmäinen 6. sukupolven DL380, jossa on hieman erilainen konfiguraatio osilla palvelimen sisällä. Kasaus meni kuitenkin ilman suurempia murheita.

puolukka puolukka2

puolukka4 puolukka5

Seuraavaksi oli aika siirtyä konesaliin (josta ei ole, eikä tule kuvia, koska siellä ei saa kuvata) ihmettelemään. Etäsääsätäjät Oulusta olivat jo sammuttaneetkin vanhan puolukan päästessämme räkkikaapille ja meidän tarvitsi vain poistaa vanha kone siitä. Kone lähtikin varsin helposti pois, mutta koneen räkkikiskot olivatkin sitten hieman isompi härdelli. Puolukka sijaitsee räkissä keskellä, muiden palvelimien ympäröivänä ja 2U palvelimen tekemä rako ei ole kovin iso tila missä tehdä töitä, varsinkaan kun ympärillä on tuotantopalvelimia, joiden toimintaa ei saa häiritä. Lopulta vietimme konesalissa reilun tunnin säätäen uuden koneen siihen tilaan, että etäsäätäjät Oulusta pääsivät siihen käsiksi.

Vanha Puolukka oli päätetty kuljettaa Ouluun ylläpidon käsittelyyn, ennen palvelimen poistamista yhdistyksestä. Suunnittelimme jo ennen säätöreissua, että kone tulee nätisti uuden koneen laatikossa lentokoneen ruumassa ja kovalevyt käsimatkatavaroissa. Suunnitelma vaikutti vielä pakkaamisen jälkeenkin ihan toimivalle ja olin varsin luottavaisin mielin konseptista. Kokeilin nostaa Puolukan laatikkoa ja totesin sen varsin raskaaksi. Lentokoneissa on Finnairilla absoluuttinen 32kg raja ruumatavaran kanssa ja epäilin tämän rajan olevan ainakin lähellä. Nebulan alakerrassa sijaitsee Postin toimisto ja keksinkin, että heidän vaa’allahan on hyvä mitata laatikon todellinen paino. Rahaasimme toisen säätäjän kanssa laatikon alakertaan Postiin, jossa avulias nuori virkailija antoi meidän käyttää vaakaa ja totesimme laatikon painoksi 27,2kg. Ei siis mitään hätää. Viereinen Postin virkailija tosin katsoi touhua hieman epäluuloisen näköisenä, kun nostimme jättimäistä laatikkoa pienelle vaa’alle.

puolukka6

Poistuimme Nebulalta lentokentälle vanha Puolukka takakontissa, ideana tehdä lähtöselvitys jo ajoissa, vaikka kone lähtisikin vasta kello 2020. Pääsemme lentokentälle ja ensimmäinen toteamus on, että lähtöselvitykseen on 100m jonot, ei hyvä. Lähtöselvitysautomaatit tosin tarjosivat onneksi oikotien ja varsin lyhyen odottelun jälkeen pääsimme Finnairin baggage-drop tiskille Puolukan laatikon kanssa. Virkailija oli hieman epäuskoisen näköinen nähdessään massiivisen lootan, mutta totesi kuitenkin vain tyynesti, että ”ompa vähän ylipainoa”. Kotimaassahan sallittu maksimi on 20kg, jonka tiesinkin etukäteen. Laskimme tosin, että vaikka tuliskin ylipainomaksuja niin on halvempaa tehdä kuljetus näin kuin kuriirifirmalla tai vastaavasti. Nopean selvittelyn jälkeen Puolukka olikin matkalla Helsinki-Vantaan terminaalin uumeniin prosessoitavaksi oikealle lennolle.

Tuloksena oli varsin tehokkaasti suoritettu säätöpäivä, jossa ei varsinaisen säädön kannalta ollut isompia ongelmia ja aikaakin jäi hyvin ennen lennon lähtöä. Ehdinkin tavata lentokentällä pari kaveria mainiosti.

Turvatarkastuksessa tuli hieman hauska tilanne laukussa olevien kovalevyjen takia. Ilmeisesti 4 kovalevyä paketoituna kuplamuoviin näytää hyvin jännittävälle läpivalaisussa. 🙂 Tuloksena oli 2 läpivalaisukertaa laukussa ja 2 ulkona laukusta.

Lentokin lähti ajoissa, mutta sitten iskikin päivän isoin tappio. Nimittäin eipä ensimmäisellä yrityksellä Ouluun päästy. Vähän ennen Oulua kapteeni kertoi, että perämiehen tuulilasissa on säröjä(ks. kuva) ja huollon vuoksi menemme takaisin Helsinkiin. Just näin, kivaa. Lopulta Helsingissä oli organisoiduttu varsin hyvin tilanteeseen ja alle tunnin maassa olemisen jälkeen olimme toisella koneella matkalla Ouluun. Lopullinen myöhästyminen noin 3 tuntia.

19.8.2009_EFHK-EFHK_OH-LXK02 19.8.2009_EFHK_OH-LXK03

Sitten jännäsin kovasti, että tuleeko Puolukan laatikko ehjänä Ouluun. Vaikka olenkin paljon reissannut, en ole koskaan laittanut vastaavalla konseptilla ruumatavarana mitään. Lyhyen odottelun jälkeen Puolukka tulikin ja totesin laatikon täysin ehjäksi. Erittäin hyvä, Finnair. Laatikon koko oli myös aika sopiva, sillä se juuri ja juuri mahtui takakonttiin Corollassa, jolla oli tarkoitus matkata kentältä kotia. Olin jo varautunut purkamaan palvelimen laatikosta kentällä sen perustella, miten hurjasti laatikko vei tilaa jo farmarimallisessa S4:ssä.

puolukkasorollassa

Vaikka takana oli erittäin raskas päivä, niin fiilis oli kuitenkin mainio. Monta kokemusta rikkaampana ja asiat hoidossa. Etäsäätäjätkin olivat saaneet jo konetta ajoon pikkuhiljaa. Näin sen homman pitää toimia.

Lopuksi

Kiitokset Matti Averiolle dokumentoinnista, säätöavusta ja transportaatiojärjestelyistä, niistä oli todella iso apu tällä reissulla.

Uusi Puolukka otettin lopulta ajoon torstaina ja perjantain välisenä yönä, vain reilu vuorokausi asennuksen jälkeen. Lopulta koko prosessi hankintapäätöksestä tuotantoon kesti vain viikon. Sanoisin, että Kapsi todellakin toimii.

Virallista tiedotetta odotellessa myöskin tämä tiedoksi jäsenille. Vanha Puolukka aiotaan luovuttaa tyhjäyksen jälkeen jollekkin Kapsin kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaiselle yhdistykselle. Jos on moisia yhdistyksiä mielessä, niin kannattaa olla yhteydessä hallitukseen.

Ylläpitopyynnöistä

Joonas Kuorilehto / 25. heinäkuuta 2009

Melko usein, ehkä kerran pari viikossa, joku kyselee irkissä #kapsi.fi-kanavalla (tai muuallakin) onko ylläpitäjiä paikalla. Yleensä silloin taustalla on, että kysyjä haluaa pyytää ylläpitoa luomaan itselleen jonkin palvelun tai ’pienen’ muutoksen palveluun. Tällaisissa pyynnöissä on joitain ongelmia, joista haluaisin kertoa. Tyypillisesti vastauksena kysyjälle sanotaan ”laita sähköpostia ylläpidolle” tai muuta vastaavaa. Tämä saattaa tuntua hieman tylyltä; miksi juuri minun pyyntöäni ei voida tehdä irkkipyynnön perusteella jos kerran ylläpitoa istuu kanavalla?

Jono

Normaalisti sähköpostilla tulleet pyynnöt käsitellään saapumisjärjestyksessä, jos vain mahdollista. Jos pyyntöjä tehdään irkissä, ne menevät OTRS-tukijärjestelmän jonon ohi. Tämä ei ole reilua.

Kirjallinen jälki

Kun pyynnöt tehdään tukijärjestelmän kautta, niistä jää kirjallinen jälki. Samalla pysytään kärryllä siitä kuka pyyntöihin on vastannut ja miten. Pyydetyt asiat saadaan tehtyä loppuun asti ja jos tulee parin päivän päästä lisättävää samaan asiaan, pysyy koko viestiketju tallessa. Näin siitäkin huolimatta, että joku muu ylläpitäjistä hoitaisi asiaa.

Tehokkuus

Sähköpostiviestiä kirjoittaessa pystyy miettimään tarkasti mitä tarvitsee ja ylläpitäjän tarvitsee kysellä vähemmän asioita. Vapaaehtoisten ylläpitäjien rajallisesta ajasta saadaan enemmän irti, kun kaikki tiedot ovat käytettävissä kerralla sähköpostiviestissä. Ylläpitäjien omalle irkkikanavalle tulee tieto reaaliajassa uusista tiketeistä eli ylläpidolle lähetetyistä sähköpostiviesteistä!

Erilaiset hatut

#kapsi.fi on ensisijaisesti jäsenten kanava, eikä ylläpidon päivystyskanava. Moni ylläpitäjä keskustelee kanavalla omana itsenään, eikä välttämättä halua tehdä töitä juuri silloin kun sinä haluaisit. Ylläpitäjäkin on vain ihminen. Ajattele omalle kohdallesi: kun poistut töistä työpäiväsi päätteeksi, luultavasti haluat (tai haluaisit) ettei sinua vaivata työasioilla ennen seuraavaa työpäivää. Suothan tähän mahdollisuuden myös ylläpitäjille?

Loppusanat

Käytäntö sähköpostin käyttämisestä ylläpitopyyntöihin saattaa tuntua tylyltä, mutta sen takana on tavoite tarjota tasapuolista, laadukasta ja tehokasta palvelua jäsenille. Toivon, että kun minä tai joku muu kanavalla pyytää ottamaan yhteyttä ylläpitoon sähköpostitse, et ota sitä loukkaavana. Pyynnöt toistuvat kanavalla sen verran usein, että vastaukset pitkään toiminnassa mukana olleilla saattavat olla joskus lyhyitä ja ytimekkäitä.

Kiitos.

Kuinka otan yhteyttä Kapsin ylläpitoon?

Ari-Martti Hopiavuori / 25. heinäkuuta 2009

Avaa sähköpostiohjelma ja luo uusi viesti. Jos olet törmännyt ongelmaan, johon tarvitset apua, lähetä viesti helpdeskille. Helpdesk-ryhmältä voit pyytää apua jäsenpalveluiden käyttämiseen liittyvissä ongelmissa. Esimerkiksi irssin ja päätesovelluksen (esim. PuTTY) ongelmat ääkkösten kanssa voivat ratketa Helpdeskin ohjeiden avulla.

Jos tarvitset muutoksia jäsenpalveluihin, esimerkiksi osoitteen uudelle blogillesi tai käyttäjätunnuksesi unohtuneen salasanan vaihdon, voit pyytää Kapsin ylläpitoa hoitamaan asian puolestasi.

Lähettäessäsi viestiä yhdistyksen toimiryhmäosoitteisiin, valitse aina vain yksi kohdeosoite. Jos asia kuuluu toiseen ryhmään, viesti siirretään jonosta toiseen.

Osoitteet löydät yhdistyksen tukipalveluiden yhteystietosivulta. Tarkempia ohjeita toimiryhmäosoitteen valintaan ohjesivuilta.

Otsikoksi viestiin yritä keksiä jotain hyvin ongelmaasi kuvaavaa. Näin viestin jonossa näkevä toimihenkilö tietää heti mitä asiasi koskee. Mielikuvituksen käyttö kannattaa, sillä varsinkin ylläpidolle tulee paljon sähköpostiviestejä päivittäin.

Kirjoita selkeästi argumentoiden ja perustellen, syyt yhteydenottoosi ja yksilöi asiat, joita viestisi koskee. Myös yksinkertaisiakin asioita saa tietysti kysyä.

Lähetä sähköpostiviesti ja huomioi hetken päästä paluupostissa tuleva tukipyynnön vastaanottamisviesti, jonka otsikossa on tukipyynnön tikettinumero. Jos sinulle tulee tarvetta antaa lisätietoja tai kysyä jotain tukipyyntöösi liittyen, vastaa tähän viestiin.

Odota rauhassa, niin vapaaehtoiset ylläpitäjät tai helpdesk auttavat sinua. Vastuulliset ylläpitäjät seuraavat tikettijärjestelmää tiiviimmin kuin irkkiä, joten hyvin luultavasti saat apua nopeammin edellä kuvatulla tavalla, kuin huutelemalla irkkiin. Lisäksi pyynnöstäsi jää dokumentti Kapsin järjestelmiin, mikä muistuttaa ihmisiä siitä, että töitä on tehtävänä. Tikettijärjestelmän kautta tulleet tukipyynnöt nousevat prioriteeteissa aina irkin yläpuolelle.

Kapsin tulevaisuuden visiointeja

Olli Vainio / 10. kesäkuuta 2009

Monet ovat varmaankin jo huomanneet kun hiljattain päätimme nostaa levytilarajoitusta 50 gigatavuun Lakalla ja 5 gigatavuun Xobilla. Kyseinen muutos on ainakin oman näkemykseni mukaan ollut varsin tervetullut asia monelle.

Nyt olisikin hyvä aika pohtia tulevaisuuden kehitysideoita Kapsin kohdalta.

Minä ja monet muut yhdistyksen toimihenkilöt ovat ainakin visioineet, että tulevaisuudessa voisimme tarjota sisältöpalveluita kuten mahdollisuuden klikata suoraan webistä *.kapsi.fi tai omalle osoitteelle esimerkiksi kuvagalleria tai blogi. Täten käyttäjän ei tarvitsisi itse asentaa softia vaan ne olisivat käytössä yhdellä klikkauksella netistä. Nämä mahdollisuudet ovat vasta visioinnin asteella eikä varsinaista aikataulua toteutukselle ole. Monia muitakin mahdollisuuksia uusista jäsenpalveluista varmasti on.

Tällä hetkellä Kapsin kasvuvaihti on sellainen, että olisi hyvä aika sunnata resursseja entistä parempien palveluiden kehittämiseen. Kysymys onkin lähinnä siitä, että mihin suuntaan toimitoja kannattaisi alkaa kehittämään kun kaikkea ei kuitenkaan voida tehdä kerralla.

Mitä haluaisit nähdä Kapsin jäsenpalveluissa lähitulevaisuudessa? Mitä nykyisistä palveluista kehittäisit paremmiksi ja miten? Nyt, arvoisat jäsenet, on hyvä aika suorittaa visiointia sopivalla keulitusasteella ja kertoa toimihenkilöille päin visioita kanssa!

Kapsi on esillä Vectoramassa 11.–14.6.2009 ja Kapsin jäsenenet voivat vierailla tapahtumassa ilmaiseksi. Paikalla on Kapsin toimihenkilöitä kertomassa yhdistyksen toiminnasta ja toivommekin näkevämme jäseniä paikanpäällä keskustelemassa.

Tämän blogiviestin kommentit ovat myöskin mitä mainioin paikka keskustelulle ja allekirjoittaneeseen saa ottaa yhteyttä IRCin puolella (odo@IRCNet) jos se tuntuu helpommalle medialle.

SFTP-ongelmia

Petteri Aimonen / 16. huhtikuuta 2009

Helpdeskiin on nyt Lakan ja Xobin päivityksien jälkeen tullut muutamia viestejä koskien ongelmia SFTP:llä kirjautumista. Ongelmaa on ilmennyt F-Secure SSH Clientilla sekä SSH Secure Shell Clientin ja CuteFTP:n vanhoilla versioilla. Kaikki ongelmia aiheuttaneet ohjelmat ovat olleet useita vuosia vanhoja.

Ihan mielenkiinnosta lähdin selvittämään ongelmaa laajemminkin omalla kotipalvelimella. SSH:n ja SFTP:n logit eivät tarjonneet juuri mitään tietoa vaikka debug-asetukset olivat täysillä: yhteydenmuodostus katkesi heti versionumeron lähetyksen jälkeen. Korvasin siis sftp-serverin omalla skriptillä, joka tallensi sftp-serverille välitetyt viestit välistä. Nämä sitten tulkitsin heksaeditorin ja sftp:n standardiluonnoksen avulla.

Tästä syy selvisikin helposti. Debian Lennyn mukana tuleva versio sftp-serveristä lähettää versionumeron mukana extension pair -lisämääreitä, joita nämä ohjelmat eivät ilmeisesti ymmärrä. Näille on kuitenkin varattu paikka jo ensimmäisissä standardiluonnoksissa, joten ohjelmien toteutus on selkeästi virheellinen.

Koska kyseiset ohjelmat ovat niin vanhoja, ei niiden valmistaja korjaa ongelmaa. Myöskään Debianin tai openssh:n on turha odottaa tekevän muutoksia virheellisten yhteysohjelmien vuoksi. Siispä, jos SFTP-kirjautuminen ei onnistu, päivitä ohjelmasi tai vaihda FileZillaan.

Jäsenmaksumuistutukset osa 2

Joonas Kuorilehto / 7. huhtikuuta 2009

Kuten aiemmassa postauksessa kerroin, jäsenmaksulaskuistamme ei lähde tällä hetkellä automaattisia muistutuksia. Lisäksi laskut lähtevät vain jäsenrekisteriin ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Tähän parannuksena meillä on tällä hetkellä tarjota ainoastaan toivo Sikteeristä, mutta se tuskin on nopeasti käyttöönotettavissa. Pankin vaihdon jälkeen saimme sentään käyttöömme koneella käsiteltävät tilitapahtumalistaukset ja nyt on ainakin mahdollista automatisoida valvontaa jonkin verran.

Niitä muistutuspaperita oli aika iso nivaska laitettavan kirjeisiin. Kirjeiden pakkausta. Olli ja Joonas laskevat kirjeiden määrää. Oli niitä iso nippu.
(Kuvia postitustalkoista, kuvat Matti Averio)

Koska maksamattomia laskuja oli pahimmillaan useiden vuosien ajalta, katsoimme järkeväksi yrittää vielä tavoittaa jäseniä paperisilla muistutuksilla sähköpostin lisäksi. Melko moni on varmasti vuosien aikana vaihtanut sähköpostiosoitettaan, mutta postitse on vielä toivoa tavoittaa jäsen.

Muistutuksia lähtikin paperilla hurja määrä, 418 kappaletta. Tästä on jo vähennetty sähköpostilla lähetetyn muistutuksen maksaneet.

Osa on varmaankin jättänyt maksun maksamatta, koska haluaa lopettaa jäsenyytensä mutta ei ole hoksannut lähettää asiasta viestiä hallitukselle. Toisaalta luvattoman monella on jäsenrekisterissä vanhentuneet yhteystiedot. Tämän postimuistutuksen tarkoituksena on osaltaan myös herättää heidät ennen tunnuksien lukitsemista.

Maksut maksamatta jääneet voidaan ainakin näiden muistutusten jälkeen viimein selkeästi erottaa. Ainakin tämän jälkeen jäsenrekisteri on taas siistimpi ja voidaan jatkossa valvoa jäsenmaksuja järkevämmin. Tavoite-aikatauluna on lukita tunnukset ennen vuosikokousta.

Miniläppäreitä

Olli Vainio / 31. maaliskuuta 2009

Päätimme hankkia yhdistykselle, toimihenkilöiden käyttöön miniläppäreitä niitä haluaville toimihenkilöille.

Erittäin hyvin matkassa kulkevien säätöläppäreiden tarve on tullut viimeaikoina varsin ilmeiseksi kun toiminta on laajentunut ja halutaan nopeaa reagointia mahdollisiin ongelmiin. On myöskin huomattavan positiivinen asia, että yhdistyksen säädöt eivät ole enää riippuvaisia toimihenkilöiden omasta ATK-laitteistosta vaan yhdistyksen asioiden hoitoa varten on kone aina käytössä.

Laitteeksi valittiin Asus EeePC 1000HG, joka on perus 10″ miniläppäri Intelin Atom -alustalla ja integroidulla 3G:llä. Tällä kertaa koneita hankittiin seitsemälle, eli noin puolelle toimihenkilöistä. Jokainen toimihenkilö saa kuitenkin tahtoessaan käyttöön yhdistyksen läppärin myöhemminkin.

Toimitiloja yhdistykselle

Olli Vainio / 31. maaliskuuta 2009

Kapsin toiminta on paisunut viime vuosina ja ihan kuukausinakin melkoisen pullataikinan lailla. Toimihenkilöillä on nykyään varsin paljon tekemistä – niin hallituksessa kuin eri toimiryhmissäkin. Erilaisten kokouksien ja säätöiltojen järjestäminen on tullut myöskin yleisemmäksi kun on havaittu, että varsinkin isot projektit hyötyvät näistä todella paljon. Ei ole tavatonta, että yhden illan aikana saadaan enemmän aikaan kuin viikossa/viikoissa ilman miittejä jos on oikeat ihmiset koottuna samaan paikkaan.

Näiden säätöiltojen ja säännöllisten kokousten järjestäminen alkaa käydä yksittäisille toimihenkilöille varsin kuormittavaksi eikä se ole kovin tarkoituksenmukaista, että säätöillat tai kokoukset vähenisivät. Onneksi olemme tähän asti saaneet pidettyä joitain miittejä erään toisen yhdistyksen tiloissa, mikä on vähentänyt kuormitusta toimihenkilöille. Tämä tosin ei ole pidemmällä tähtäimellä kestävä tai suotava toimintamalli.

Nyt olemme ryhtyneet pohtimaan josko pikkuhiljaa aika olisi oikea Kapsille hommata omat toimitilat.

Toimitilat voivat olla joko ihan toimistotilat tai sitten sopivan kokoinen ja mallinen asunto. Tiloissa tulisi olla ylläpidolle/toimiryhmille säätötila ja erillinen kokoustila.

Nykyisen kokemuksen valossa toimitila nostaisi toimihenkilöiden tuotteliaisuutta ja tekisi toimihenkilöille helpommaksi hoitaa yhä enemmän asioita kasvotusten. Tästä tietenkin jäsenet hyötyvät kun asiat tapahtuvat nopeammin ja enemmän kerralla.

Se, että miten toimitilaa mahdollisesti ryhdytään hankkimaan on vielä täysin avoinna, mutta mahdollisia toimintamalleja on useita kuitenkin. Mainittakoon kuitenkin, että yhdistyksen nykyinen taloudellinen tilanne on varsin hyvä toimitilahankintaa ajatellen. Vuosikokouksessa on tarkoitus keskustella jäsenistön kanssa tarkemmin toimitiloista kuten eilen lähetetyistä vuosikokouskutsuista käy ilmi, toivottavasti sinäkin olet paikalla ottamassa kantaa! 🙂