Lahjoitetaan NetApp-levypalvelin yhdistykselle

Olli Vainio / 29. marraskuuta 2011

Kapsin muutaman vuoden hyvin palvellut levypalvelin lahjoitetaan pois uuden ratkaisun myötä. Palvelin lahjoitetaan yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille. Hallitus valitsee koneen saajan.

Tarjolla oleva levypalvelin:

NetApp FAS2020, hankittu joulukuussa 2008, levyhylly hankittu maaliskuussa 2010.

  • 2U kokoinen laite
  • 12 sisäistä 1TB SATA-kovalevyä
  • 3U hyllyssä 14 1TB SATA-kovalevyä
  • Kaksi virtalähdettä
  • Hyllyssä myös kaksi virtalähdettä

Levypalvelin lahjoitetaan ilman minkäänlaista takuuta tai palautusoikeutta. Lähtökohtaisesti kuitenkin tiedostopalvelin on ollut vasta tuotannossa ja kaikki rauta on toimivaa.

Mikäli yhdistyksenne haluaa hakea konetta lahjoitettavaksi juuri teidän yhdistykselle, niin sen hakeminen tapahtuu sähköpostitse Kapsin hallitukselle. Hakemuksessa tulee käydä ilmi lyhyesti, mikä yhdistys on kyseessä, mihin käyttöön kone tulisi ja minkälaiset valmiudet kyseistä konetta yhdistyksellä on ylläpitää. Erikoisesti kiinnitämme huomiota siihen, että kone tulisi mielekääseen käyttöön ja yhdistyksellä on oikeasti kykyä myös käyttää ko. konetta. Ottaen huomioon, miten harvalla yhdistyksellä todennäköisesti on oikeasti puitteet tämän koneen ajamiseen, otamme myös poikkeuksellisesti huomioon ne yhdistykset jotka ovat jo hakeneet ja/tai vastaanottaneet aiempia HP:n koneita. Tätä laitetta varten kuitenkin haluamme erillisen hakemuksen.

Hakemukset tulee olla perillä viimeistään 31.12.2011 klo 23:59. Puuttellisia tai määräajan jälkeen tulleita hakemuksia ei huomioida. Kone luovutetaan valitulle yhdistykselle tammi-helmikuussa 2012 nykyisen suunnitelman mukaan, kuitenkin viimeistään ensimmäisen vuosineljänneksen 2012 aikana.

Lahjoitetaan käytettyjä HP:n palvelimia yhdistyksille

Olli Vainio / 18. marraskuuta 2011

Kapsi on taas kovasti uusimassa rautaa ja käyttämättömäksi jää pari vanhaa HP:n palvelinta. Nämä palvelimet lahjoitetaan yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille. Hallitus valitsee koneiden saajat.

Tarjolla on:

HP DL380 G5, hankittu maaliskuussa 2008

  • Yksi 1,87GHz 4-ytiminen Intel Xeon(E5320) -prosessori
  • 11GB DDR ECC (4x 2GB, 2x 1GB ja 2x 512MB kammat) -muistia
  • 2x 146GB 2.5″ 10krpm SAS -kovalevyjä
  • Kaksi virtalähdettä

HP DL320s G1, hankittu marraskuussa 2007

  • Yksi 2,4GHz 2-ytiminen Intel Xeon (3060) -prosessori
  • 6GB DDR2 EEC (2x 2GB ja 2x 1GB muistikammat) -muistia
  • 6x 750GB ja 6x 1TB 3.5″ SATA -kovalevyjä
  • Kaksi virtalähdettä

Molemmat koneet lahjoitetaan ilman minkäänlaista takuuta tai palautusoikeutta. Lähtökohtaisesti kuitenkin koneet ovat tuotannossa olleita koneita ja kaikki rauta on toimivaa.

Mikäli yhdistyksenne haluaa hakea konetta lahjoitettavaksi juuri teidän yhdistykselle, niin sen hakeminen tapahtuu sähköpostitse Kapsin hallitukselle. Hakemuksessa tulee käydä ilmi lyhyesti mikä yhdistys on kyseessä, mihin käyttöön kone tulisi ja minkälaiset valmiudet kyseistä konetta yhdistyksellä on ylläpitää. Erikoisesti kiinnitämme huomiota siihen, että kone tulisi mielekääseen käyttöön ja yhdistyksellä on oikeasti kykyä myös käyttää ko. konetta.

Hakemukset tulee olla perillä viimeistään 15.12.2011 klo 23:59. Puuttellisia tai määräajan jälkeen tulleita hakemuksia ei huomioida.

Etäosallistumismahdollisuudesta yhdistyksen kokouksissa

Olli Vainio / 24. syyskuuta 2011

Etäosallistumismahdollisuutta yhdistyksen kokouksiin on pyydetty hallitukselta ja siitä on tehty jäsenaloitekin yhdistyksen vuosikokoukselle. Vuoden 2011 vuosikokouksessa päätettiin kuitenkin olla vielä aloittamatta sääntömuutosprosessia etäosallistumisen mahdollistamiseksi. Koitan tässä vähän avata taustoja ja keskustelua mitä tuolla kokouksessa asiasta käytiin.

Vuosikokous 2011. Kuva: Joonas Kuorilehto

Vuosikokouksessa oli esillä jäsenaloite etäosallistumismahdollisuuden järjestämisestä yhdistyksen kokouksiin. Asiasta käytiin pitkä keskustelu, jonka jälkeen äänestettiin useasta esityksestä. Voittaneessa esityksessä ei velvoitettu aloittamaan sääntömuutosprosessia asian osalta.

Yhdistyslaki on vuodesta 2010 asti mahdollistanut lain osalta sen, että yhdistyksen kokouksiin voisi teoriassa osallistua etänä. Etäosallistuminen pitää lain mukaan olla kirjattuna yhdistyksen sääntöihin, jotta sitä voidaan käyttää. Kokouksessa käydyssä keskustelussa päälimmäisenä tuli huolenaiheeksi etäosallistumisen teknisten ratkaisujen puute ja tilanne, jossa mahdollisesti olisi liian ympäripyörät kriteerit etäosallistumismahdollisuudelle.

Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että oikeita etäosallistumisratkaisuja, missä kokous olisi yhdessä paikassa ja etäosallistujat yksittäin pitkin maata, ei ole olemassa. Tilanne tulee varmasti muuttumaan ajan myötä, mutta toistaiseksi riittävän vaatimustason ratkaisuja ei ole. Jotta etäosallistumusratkaisua voidaan pitää kelpona, siinä pitäisi olla jotenkin mahdollisuus luotettavasti tunnistaa osallistuja, mahdollisuus myöntää puheenvuoroja osallistujille ja osallistujien pystyä tarvittaessa äänestämään.

Kokouksen keskustelussa tuntui vahva konsensus olevan siihen suuntaan, että sääntöjä ei kannata alkaa muuttaa ennen kuin tiedetään, miten niitä tarvii muuttaa. On parempi alkaa rakentamaan etäosallistumiskokonaisuutta sitten kun siihen on oikeat mahdollisuudet.

Seuraamme kehitystä etäosallistumisen osalta ja reagoimme tarpeen mukaan kehittyvään tilanteeseen. Mikäli tulee jotain uutta ja kiinnostavaa vastaan teknisten ratkaisujen osalta etäosallistumiseen niin kannattaa lähestyä sähköpostille yhdistyksen hallitusta niin voimme perehtyä tarkemmin asiaan jos menee meiltä ohi kyseinen ratkaisu.

Vaikka yhdistyksen kokouksiin ei nyt ole ihan lähiaikoina etäosallistumismahdollisuuksia tulossa niin kannattaa muistaa, että yhdistyksen asioihin voi vaikuttaa muutenkin. Yleensä enemmänkin kokouksen ulkopuolella kuin kokouksessa. Allekirjoittanut ainakin keskustelee mielellään yhdistyksen kehityssuunnnista ja siitä mitä pitäisi tehdä. Jos on jotain hienoja visioita, kysymyksiä tai jotain niin rohkeasti vaan pistämään hallitusosoitteeseen mailia. Myös IRCissä (odo@IRCnet) saa tulla huutelemaan. 🙂

Linux-ytimen ongelmat Kapsin palvelimilla

Joonas Kuorilehto / 25. huhtikuuta 2011

Kuva: ”tarazan” CC BY-NC-SA.

Valitettavasti kaikille yhdistyksen palvelimilta irkkaaville jäsenille on tullut varmasti selväksi, että Kapsin palvelinten Linux-ydinten kanssa on vakavia ongelmia. Avaan tässä hieman tiedotteita yksityiskohtaisemmin mitä ongelmat koskevat, mitä asialle on tehty ja tullaan tekemään.

Verkkokortit

Ilmeisesti lähinnä kuormituksen kasvettua Lakka-palvelimella Siilo-levytilan käyttöönoton jälkeen verkkokortit alkoivat oireilla. Käytännössä palvelimen kahdesta verkkokortista toinen (eth0 tai eth1) meni sellaiseen tilaan että liikennettä ei enää kulkenut. Käytännössä kun sisäverkon kortti tipahti, yhteys NFS-verkkolevypalvelimeen meni poikki ja kaikki verkkolevyä käyttävät ohjelmat (kaikki käyttäjien ohjelmat) menivät jumiin. Jumitus jouduttiin purkamaan uudelleenkäynnistyksellä. Vastaava ongelma on ilmennyt aiemminkin lakalla ja xobilla pidemmän aikaa sitten, mutta ei aiemmin ole toistunut. Oletettavasti uudentyyppinen liikenne sattui olemaan sellaista, joka saa vian esiintymään useammin.

Ongelma liittyi Broadcomin verkkokortteihin tietyllä firmware/ajuriversiolla. Valitettavasti uudempaa ajuria ei saatu käytössä olevan Linux-ytimen 2.6.32.y-sarjan versioon. Ongelma ratkaistiin vaihtamalla tärkeimmille koneille verkkokortit Intelin valmistamiin kortteihin.

NFS ja lukkiutumiset

Aluksi osa jumituksista ja kaatumisista kategorisoitiin Linuxin NFS-toteutuksen huonoudeksi. Todellisen vian selvittäminen on hankalaa ja vaikka osa virheistä onkin antanut ymmärtää, että NFS voisi olla syyllinen, vika on voinut olla osassa tapauksista myös verkkokortin ajurissa.

Nyt ongelmana Lakalla on ollut jumittumisia, joissa kaikki prosessoriytimet ovat odottamassa lukon vapautumista eikä niistä yksikään tee mitään hyödyllistä. Tällainen tilanne johtuu ohjelmointivirheestä ytimessä ja siitä toipumiseksi kone on käynnistettävä uudelleen. Tuotantokoneella viasta ei olla onnistuttu kaivamaan riittävän paljon tietoja, jotta vian aiheuttaja saataisiin jäljitettyä. Vastaavaa ongelmaa ei kovasta yrityksestä huolimatta ole saatu toistettua testaukseen tarkoitetulla Paskanmarja-palvelimella. Ilmeisesti vian toistamiseen tarvittavaa tavallista käyttöä matkivaa testikuormaa ei ole onnistuttu toistamaan riittävän hyvin testiympäristössä. Koska vikaa ei saada toistettua hallitusti, sen löytäminen on äärimmäisen vaikeaa ja korjaaminen mahdotonta. Tietysti on mahdollista, että joku Linux-kehittäjistä törmää samaan ongelmaan ja korjaa sen tai kirjoittaa vian aiheuttavan osan koodia uudestaan muun kehityksen yhteydessä.

Hilla on kaatunut nyt useita kertoja niin, että kaatumisesta ei ole jäänyt mitään jälkiä. Vian etsiminen ilman mitään tietoja kaatumisesta on vielä edellistäkin vikatyyppiä vaikeampaa. Koska kaatumisia on tapahtunut usein, otettiin käyttöön Linux 2.6.38-sarjan ydin, jossa ainakin osa Lakalla saaduissa virheilmoituksissa esiintyneistä osista on kirjoitettu uudelleen. Ydintä ei ole ehditty vielä kovin kattavasti testata (joskin yksi vakava bugi siitä jo testauksessa 12 tunnin rasituksen jälkeen löydettiin ja korjattiin). Se otettiin silti käyttöön ajatuksella “eihän se ainakaan huonompi voi olla kuin edellinen”. Aiempi ydin kun ei tunnu pysyvän enää vuorokautta pidempään kunnossa. Ainut järkevä arvaus tuntuu olevan että jokin käyttäjien aiheuttamassa kuormassa on muuttunut, mikä on johtanut vian toistumiseen. Tai tietysti voi olla että vika tulee muuten vain esiin helpommin Debian Squeezen uudemmilla ohjelmilla.

Yksittäiset ongelmat

Vaikeasti toistettavien vikojen toistamisessa ja paikantamisessa yksi huomattava lisäongelma on, että yhdistyksen ytimet eivät ole ns. vanilla-ytimiä eli suoraan kernel.orgin puusta. Yhdistys käyttää esimerkiksi grsecurity-patchiä, joka mm. sisältää suojakeinoja erilaisia hyökkäyksiä vastaan. Toinen käytössä oleva isompi muutos on BFS-skeduleri. Ennen BFS:n käyttöönottoa paljon CPU-aikaa vievät prosessit haittasivat muun järjestelmän vastenopeutta (interaktiivisuutta). BFS:llä CPU-käyttö ei ole enää ollut ongelma.

Ongelma on, että jos törmäämme johonkin epämääräiseen ongelmaan ja epäilemme että se voisi olla jossain kolmessa mainitusta komponentissa (kernel.org Linux, grsecurity, BFS), niin siitä raporttia lähettäessä ensimmäisenä ehdotetaan kokeilemaan toistuuko puhtaalla kernel.org-ytimellä. Jos ongelma on alunperinkin sellainen ettei sitä saada testiympäristössä toistettua, päädytään melko toivottomaan tilanteeseen. Tuotantoympäristössä ei voi hirveästi myöskään kokeilla kovin suuria muutoksia, varsinkaan jos niiden toimivuudesta ei ole mitään takeita.

Yhteenveto

Yhteenvetona ongelman vakavuus siis on todellakin niin yhdistyksen ylläpidon kuin hallituksen tiedossa ja tilanteen ratkaisu on ensiarvoisen tärkeää ja sen eteen tehdään kovasti töitä. Ylläpitäjät ovat käyttäneet useiden työpäivien verran omaa aikaansa uuden Linux-ytimen testaamiseen, ongelmien selvittämiseen ja korjaamiseen. Siis vapaaehtoistyötä. Jäseniltä tulevat kyselyt ”milloin ongelma korjataan” ovat siis sinänsä oikeutettuja, mutta kun tilanne tuntuu toivottomalta, kysymykset tuntuvat ikävältä. Kysymysten tai jopa haukkujen toistaminen ei ole kehittävää vaan on pois siltä työpanokselta, jonka vapaaehtoiset (ja pätevät) ylläpitäjämme jaksavat käyttää oikeiden ongelmien ratkomiseen.

Me ylläpidossa ja hallinnossa olevat olemme myös käyttäjiä ja muiden käyttäjien tavoin haluamme erittäin paljon, että kaikki palvelut toimisivat vakaasti ja ongelmitta. Ylläpitäjien parhaasta ja oikeasti kovasta yrityksestä huolimatta ongelmilta ei ole nyt vältytty. Toivotaan, että tehdyistä korjauksista olisi nyt apua Hillalla tai ainakin ‘lopullinen’ ratkaisu ydinongelmiin löydettäisiin pian.

Hankintoja

Olli Vainio / 12. maaliskuuta 2011

Hetkeen en ole blogannutkaan yhdistyksen hankinnoista Siikaa lukuunottamatta. Tässä hieman kuvausta tällä hetkellä ajankohtaisista ja tulevista hankinnoista yhdistykselle.

Xobin korvaaja

Xobin korvaava uusi palvelin on tilattu. Korvaava kone tulee olemaan samanlainen HP:n DL380-sarjan palvelin kuin aiempinkin Xob, tosin uudempaa sukupolvea. Uusi Xob tulee sisältämään kaksi Intel Xeon E5506 2,13 GHz -prosessoria, 24 GB virheenkorjaavaa muistia, kaksi 146 GB SAS- ja viisi 500 GB SATA -levyä.

Tämä kone tullaan sijoittamaan nykyisen Xobin tavoin Tenuen laitetilaan. Vanha Xob tullaan ottamaan virtuaalialustojen testikäyttöön Nebulan konesaliin.

Koneenvaihdon yhteydessä myöskin Xob -nimi mukautetaan nykyiseen nimeämiskäytäntöön ja tulevaisuudessa kone tullaan tuntemaan nimellä Hilla. Nimenvaihdossa tullaan käyttämään siirtymäaikaa ja muun muassa irciin tarjotaan xob.kapsi.fi-reverseä.

Toimihenkilöiden kannettavat tietokoneet

Kaksi vuotta sitten hankimme yhdistykselle toimihenkilöiden käyttöön kannettavia tietokoneita. Nyt kahden vuoden aktiivikäytön jälkeen koneet alkavat olla mekaanisesti käyttöikänsä lopussa ja ne ovat myös olennaisilta ominaisuuksiltaan rajoittuneita nykyistä käyttöä ajatellen. Näiden kahden vuoden aikana olemme havainneet kannettavat erittäin hyödyllisiksi. Toimihenkilökannettava on mahdollistanut ihmisten kokoontumisen ja asioiden saattamisen eteenpäin niin ylläpitotöiden, hallitustoiminnan, helpdesk-toiminnan, tiedotuksen kuin ohjelmoinninkin muodossa. Malliesimerkkinä tästä toimii kaikessa hiljaisuudessa käyttöön otettu uusi jäsentietojärjestelmä, jonka luomistyössä pariohjelmoinnilla ja erilaisilla kokoontumisilla oli merkittävä rooli.

Hankimme nyt korvaaviksi koneiksi yhteensä seitsemälle toimihenkilölle Applen MacBook Pro– ja MacBook Air -koneita, riippuen kunkin toimihenkilön omista tarpeista. Koneiden suunniteltu käyttöikä on kolme vuotta. Uudet, varsin paljon edellisempiä tehokkaammat koneet mahdollistavat virtualisoinnin kautta esimerkiksi järjestelmäkokoonpanojen ja järjestelmäydinten entistä helpomman testaamisen.

Uudet verkkokortit

Vaikka verkkokorttien hankinta ei ole taloudellisesti yhtä iso kuin muut mainitut hankinnat, on se todennäköisesti palveluiden toimivuuden kannalta sitäkin tärkeämpi. Lakkaa vaivanneet viimeaikaiset kaatumiset on jäljitetty Broadcomin verkkokortin piirisarjan ongelmiin. Ongelmat ilmenevät siten, että verkkoliikenne katkeaa yhtäkkiä täysin. Lakan ollessa kyseessä tämä tarkoittaa kaiken verkon yli käytettävien levyjärjestelmien katoamista ja siten koneen täydellistä jumittumista. Vastaavasti internetiin liitetyn verkkokortin pimeneminen tiputtaa yhteydet internetiin.

Korjauksena olemme hankkimassa Intelin piirisarjalla varustettuja verkkokortteja, joilla vastaavaa ongelmaa ei pitäisi ilmetä. Uudet verkkokortit tullaan asentamaan kaikkiin palvelimiin lähiviikkoina.

Tulevia hankintoja

Lähitulevaisuuteen katsoen, hankimme todennäköisesti Siialle kaveriksi samalla konseptilla toteutun palvelimen minne tulevaisuudessa tullaan varmuuskopioimaan käyttäjien kotihakemistoja. Tarkoituksena on todeuttaa lähes reaaliaikainen varmuuskopiointi, ja rakentaa järjestelmä niin, että tämä varmuuskopiopalvelin voi tarvittaessa palvella käyttäjien kotihakemistoja, jos Siika vikaantuu.

Nykyisten ratkaisujen osalta ei ole muita suuria hankintatarpeita 2011 alkupuoliskolla. Jäsenmäärän kasvu on edelleen voimakasta, ja on todennäköistä että vuoden 2011 aikana joudumme tekemään kokonaan uudenlaisia ratkaisuja järjestelmien skaalautuvuuden varmistamiseksi.

Muutto

Olli Vainio / 6. helmikuuta 2011

Ylläpidon toiminanjohtajan näkemys Siiasta Kapsin toimitilalla. Piirros: Tuomas Salomäki

Taustaa

Marraskuussa vastaanotimme Siika-palvelimen toimitilalle ihmeteltäväksi, ja varsin nopeasti kävi ilmi, että koneen sähkönkulutus on aika hurja jo ilman kuormaa, saati sitten kuormassa. Lähiviikkojen aikana iskostui ajatuksiin se realiteetti, ettei silloisessa salissa vain yksinkertaisesti riitä sähköratkaisu Kapsin tarpeisiin enää. Olimme elokuussa tavanneet Nebulan edustajat liittyen silloisten ratkaisujen parantamiseen, ja jo silloin tuli ilmi mahdollisuus siirtää koko Kapsin operaatio toiseen laitesaliin, jossa sähkösyöttöjä saa huomattavasti vapaammin.

Suunnittelu

Lienee sanomattakin selvää, että tämän kaltaisen muutto-operaation suunnittelu on iso projekti jo itsessään. Asioita, joita pitää miettiä muuttoa varten, on massiivinen määrä. Aloitimme suunnittelun aikalailla kuukautta ennen muuton toteutumista, ja jotkut toimihenkilöt käyttivät yli 100 tuntia aikaa pelkästään suunnitteluun, monet vähemmän, mutta silti huomattavia määriä. Suunnitteluvaiheessa kävi ilmi, että operaatiosta itsessään on myöskin tulossa varsin haastava ja massiivinen suorite.

Keskiviikko 8.12.2010

Minä ja Jesse Pussinen lähdimme Oulusta aikaisin aamulla autolla kohti Helsinkiä, Siika ja läjä muuta roinaa kyydissä. Helsingissä kävimme viemässä Siian konesalille odottamaan seuraavan päivän asennuksia. Ilta menikin pitkälti hotellissa lepäillessä ja IRCissä muiden muuttoon osallistuvien kanssa suunnitellessa tulevia suoritteita.

Pian Helsingissä. Kuva: Henri Strand

Torstai 9.12.2010

Heräsimme Jessen kanssa ajoissa hotellilla ja liikahdimme kohti Helsinki-Vantaata, juuri sopivasti noutamaan Oulusta saapuneet säätäjät, Ilkka Mattilan ja Henri Strandin. Myös yksi paikallisista säätäjistä, Aleksi Pöykkö, oli ehtinyt lentokentälle ja jatkoimme yhtä matkaa kentältä kohti vanhaa salia. Hieman kahdeksan jälkeen aamulla liikenne oli sitä mitä voi odottaakin ruuhkasuomessa ja matka kesti hyvän tovin.

Jumissa Kehällä aamuruuhkassa. Kuva: Henri Strand

Minä ja Aleksi jäimme vanhalle salille purkamaan osaa torstaina siirrettäviä koneita samalla, kun Jesse, Ilkka ja Henri menivät uudelle salille nostamaan Siikaa räkkiin ja muutenkin valmistelemaan räkkiä siihen kuntoon, että siihen voi lastata muunkin laitteiston. Saimme reilussa tunnissa purettua viisi konetta räkistä ja pakattua ne kuljetusta varten. Toisella säätötiimillä meni hetken pidempään uudella salilla joten hetken jouduimme odottelemaan.

Uudella salilla torstain osalta suorite oli jokseenkin yksinkertainen; koneet räkkiin ja nopea testaus, että kaikki toimii.

Torstaina ilta menikin aika pitkälti lepäillessä ja briiffasimme vielä kerran muuttoporukan kesken perjantain suoritteen, että kaikilla on selkeä kuva, mitä on tapahtumassa ja milloin.

Perjantai 10.12.2010

Perjantaina aamun koittaessa taas kävi matka ruuhka-aikaan pääkaupunkiseudun läpi hotellilta vanhalle salille.  Perjantain suoritteeseen tuli torstain lisäksi vielä Matti Averio, ja siten meillä oli varsin hyvä kuuden hengen porukka tekemässä koko homman.

Salille päästyämme Ilkka oli saanut jo suurimman osan koneista alas ajomatkan aikana, ja pääsimme siten heti purkamaan räkin sisältöä. HP on suunnitellut koneensa varsin hyvin, eikä räkistä poistaminen vaadi mitään suurta taisteltua. Myöskin räkkikiskot lähtevät matkaan ilman työkaluja hetkessä. Räkin tyhjennykseen meni aikalailla tunti aikaa, mikä oli jokseenkin odotettua.

Rauta kyytiin. Kuva: Matti Averio

Sitten alkoikin osuus, mikä ainakin minua hieman jännitti, nimittäin matka Helsingin läpi. Ja kyydissähän oli toki kaikki Kapsin kannalta kriittinen tekniikka. Pakkasimme kyllä koneet hyvin, ja vakuutuksetkin siirtoa varten otettiin varmuuden varalle, mutta se suojaa vain mahdollisen vahingon taloudellisilta osilta. Jos esimerkiksi Kuha hajoaisi siirrossa, siitä seuraisi huomattavan pitkä palvelukatko. Ajomatka sujui kuitenkin ongelmitta, vaikka pieni ylimääräinen lenkki tehtiinkin ohi ajetun risteyksen vuoksi.

Ja sitten menoksi! Kuva: Matti Averio

Uudella salilla saatiin varsin tehokkaasti taas koneet räkkiin ja käyttökatko nopeahkosti ohi.

Kun palvelut oli nostettu ylös, käytimme vielä useamman tunnin konesalilla johdotuksien siistimiseen, kaiken merkkaamiseen ja dokumentointiin. Aiemmin hieman kantapään kautta opittuna, dokumentoinnin tärkeyttä on vaikea korostaa liikaa.

Henri odottelemassa palvelinten kanssa pääsyä lämpimämpään ja vähälumisempaan tilaan. Kuva: Matti Averio

Jälkimietteitä

Jälkikäteen katsoen muutto sujui erittäin hyvin. Muuttoa tehdessä ja sen jälkeenkin on vasta tajunnut, että kuinka paljon hyvä suunnittelu auttaa asiaa. Muuttoa suoritettaessa ei enää ollut isoja epäselvyyksiä taikka ihmettelyitä ja kaikki tuntuivat tietävän, että mitä tehdään ja miten tehdään.

Koko muutto-operaatio antoi myöskin tekijöille huomattavia määriä itseluottamusta isompienkin säätöjen tekemiseen tarvittaessa. Tulevaisuudessa vastaavan magnitudin suoritteet ovat varmasti helpompia kaiken tästä opitun jälkeen.

Varmuuskopiointitapoja

Petteri Aimonen / 12. tammikuuta 2011

Siika saatiin eilen tuotantokäyttöön, ja sen ansiosta kaikille jäsenille on nyt tarjolla 500 GB varmuuskopiointitilaa. Mutta millä ohjelmilla varmuuskopioita saa järkevimmin otettua?

Keskityn tässä Linux-pohjaisiin järjestelmiin, koska niistä tiedän eniten. Tietääkseni ainakin rsync toimii täsmälleen samalla tavalla myös Windowsissa ja Mac OS X:ssä, ja duplicity Mac OS X:ssä.

Olennaisin asia varmuuskopiointisovelluksessa on tuki pelkkien muuttuneiden tietojen siirtämiselle verkon yli. Esimerkiksi 1 Mbps ulospäin siirtävällä ADSL-yhteydellä 500 gigatavun siirto kestää 50 päivää, joten täyttä varmuuskopiointia ei tosiaan halua tehdä kuin kerran.

Jaetulle palvelimelle siirrettävät varmuuskopiot kannattaa myös salakirjoittaa, jos niissä on mitään vähänkään yksityistä. Valitettavasti salakirjoitus on monesti enemmän tai vähemmän ristiriidassa edellisen kohdan kanssa, sillä salakirjoitetuista tiedoista muutosten hakeminen on monimutkaisempaa.

Monessa ohjelmassa on lisäksi tuki inkrementaalisille versioille varmuuskopioista, joista voi tarvittaessa palauttaa esimerkiksi kuukauden vanhan version. Kapsilla tämä ei ole kuitenkaan ehdottoman tarpeellista, koska käytössä ovat järjestelmänlaajuiset tilannevedokset. Tilannevedosten säilytysaikaa ei tosin ole määritelty tarkasti, joten pitkäaikaissäilytystä varten täytyy ottaa myös itse kopioita.

Muutamia ratkaisuja näihin tarpeisiin on:

duplicity on tehty erityisesti etävarmuuskopiointiin, ja tukee salausta, pelkkien muutosten siirtoa ja versioiden tallennusta. Harmillisesti muutosten siirto ja versioiden tallennus riippuvat toisistaan: kaikki vanhat versiot täytyy säilyttää, tai vaihtoehtoisesti ajoittain täytyy siirtää kaikki tiedot uudelleen.

rdiff-backup tekee versioinnin eri järjestyksessä: uusin versio säilytetään hakemistossa, ja vanhemmat versiot pakattuina muutoskokoelmina. Haittapuolena rdiff-backupissa ei ole tukea salaukselle, ja se edellyttää täsmälleen saman version sovelluksesta sekä omalle koneelle että palvelimelle.

rsync:illä saa helposti kopioitua tietyn hakemiston palvelimelle, ja päivitettyä muutokset tehokkaasti. Tarvittaessa myös versiotallenteita saa luotua käyttämällä valitsinta –link-dest. Rsyncissä ei kuitenkaan suoraan ole tukea salaukselle, mutta tämä puute korjaantuu toisella työkalulla.

encfs on FUSE:en perustuva virtuaalitiedostojärjestelmä, jota tavallisesti käytetään tietojen säilyttämiseen salattuna kiintolevyllä. Valitsimen –reverse kanssa se kuitenkin ottaa kiintolevyllä salaamattoman hakemiston, ja esittää sen salattuna virtuaalihakemistona. Nyt tämän virtuaalihakemiston voi siirtää rsync:llä palvelimelle, jolloin saavutetaan sekä salaus että tehokas siirto ja tallennus.

Itse päädyin (kunhan varmuuskopioita jaksan alkaa järjestelemään uudelleen) tuohon encfs+rsync -yhdistelmään. Haittana on tosin monimutkaisuus, etenkin FUSEn säädön osalta.

Yhtä kaikki, muistakaa testata varmuuskopioiden palautus! Jos et testaa, käy näin.

Paljonko käytän aikaa Kapsiin?

Olli Vainio / 19. marraskuuta 2010

Kapsin toiminta pyörii tällä hetkellä noin viidentoista aktiivisen toimihenkilön varassa. Kaikki ovat vapaehtoisia eikä tehdystä työstä saa mitään rahallista korvausta. Tässä kirjoituksessa ajattelin avata hieman sitä, paljonko Kapsin asioiden hoitaminen vie aikaa. Käytetty aika vaihtelee toimihenkilöiden kohdalla, mutta moni käyttää huomattavia määriä aikaa Kapsin asioiden edistämiseen.

Otetaan esimerksiksi edellinen viikko eli viikko 45, 8.–14.11.2010.

Maanantai:

Maanantaina päivällä kävi ilmi, että uusi palvelin Siika olisi toimituskunnossa siten, että se toimitettaisiin Kapsin toimitilalle Ouluun iltapäivästä. Sovimme toimituksen klo 17 aikoihin ja menin tuolloin toimitilalle ylläpidon edustajan kanssa ihmettelemään uutta laitetta. Lopulta seuraan liittyi muita ylläpidon edustajia ja olimme toimitilalla jonnekkin klo 23 asti säätämässä uutta rautaa. Samalla kirjoittelin joitain sähköposteja kun ylläpidon edustajat säätivät Siikaa.

Tiistai:

Kapsin vakuutukset tarvitsivat hieman päivitystä ja kävin päivällä tunnin verran neuvottelemassa läheisessä Pohjolan konttorissa niiden päivittämisestä nykyiselle vaatimustasolle.

Keskiviikko:

Joka toinen keskiviikko on perintisesti ollut hallituksen kokouspäivä ja tälle viikolle osui sellainen keskiviikko. Olin hieman myöhässä klo 18 jälkeen toimtilalla pitämässä kokousta. Itse kokous saatiin päätökseen varsin nopeasti, mutta keskustelimme ajankohtaisista asioista hallituslaisten kanssa toimitilalla vielä kokouksen jälkeen. Olin joskus hieman ennen yhdeksää kotona.

Torstai:

Torstaina illalla kirjoitin useamman viestin eri paikkohin ja vastailin hallituksen tikettijonossa oleviin kyselyihin. Käytin noin tunnin kaikkinensa tähän.

Lauantai:

Lauantaina esikäsittelin jäsenhakemuksia ja vastailin tikettijonon kyselyihin, aikaa käytetty reilu tunti.

Yleistä ajankäytöstä:

Siikaa lukuunottamatta tämä oli varsin tyypillinen viikko käytettyjen tuntien osalta. Pelkkä käytetty aika itsessään ei tietenkään kerro sitä miten paljon asioiden eteen tehdään. Monet asiat etenevät muiden juttujen oheella, siten että voisi kiinteästi sanoa, että käytin sen ajan hetken Kapsin asioiden hoitoon. Hyvänä esimerkkinä on IRCissä tapahtuva jatkuva keskustelu ja toiminta Kapsin asioiden edistämiseksi, vaikka saattaisikin tehdä samalla muuta. Myöskään mielestäni ei ole täysin väärin puhua ”henkisestä pääomasta” mikä on kiinni Kapsissa, ei ole enää paljon hetkiä jolloin ei olisi jotain yhdistyksen asioita mielen päällä. Hyvin usein myöskin Kapsin toimihenkilöiden tavatessa ihan muissa yhteyksissä Kapsi tulee väistämättä puheenaiheeksi.

Yksi Kapsin tulevaisuuden haasteista tulee olemaan se, että kaikille asioille riittää tekijöitä. Nytkin on ajoittain ongelmia, kun kaikilla ei aika riitä eikä keneltäkään voi olettaa vapaehtoistoiminnan priorisointia kovinkaan korkealle ajankäytössä. Useamman vuoden tähtäimellä ajatellen, lieneekin lähes väistämätön kehityssuunta, että yhdistyksellä on palkattua työvoimaa vapaehtoistoimijoiden lisäksi.

Mihin Kapsi käyttää rahaa

Olli Vainio / 23. lokakuuta 2010

Jotkut ovat varmaan joskus miettineet mihin Kapsilla menee rahaa ja jonkinmoisia kuvia varmasti on tullut vuosikokouksen dokumenteista, mutta tässä nyt ensimmäistä kertaa selkeämpi esitys siitä, että mihin rahaa oikeasti menee.

Hieman selvennyksiä kuvassa oleviin lukuihin. Tuo kaavio esittää tilannetta vuoden 2010 alusta tähän asti tulleista kuluista.

Palvelimet sisältää uudet palvelimet, verkkolaitteet ja niiden tukipaketit. Palvelimissa on myös jo laskettu mukaan Siika, vaikka siitä ei ole vielä tullut laskua, koska se olennaisesti muuttaa jakaumaa ja esittää todellisemman kuvan siitä mikä tilanne tällä hetkellä on.

Hosting sisältää Nebulalle ja Tenuelle maksettavat kulut palvelimien hostauksesta.

Toimitila sisältää kaikki kulut, mitä toimitila on aiheuttanut. Tässä on syytä huomata, että tälle vuodelle on tullut noin 5000 euroa kertaluonteisia kuluja toimitilan käyttöönotosta joita ei ensi vuonna ole.

Matkakulut sisältävät kaikki päivärahat, lento/juna/bussiliput, kilometrikorvaukset ja muut ihmisten liikuttamiseen menneet kulut.

Kokouskulut sisältää tilavuokrat, ruuat, juomat ja kaikki muut kulut jotka tulevat yhdistyksen kokouksista, toimihenkilöiden kokouksista sekä hallituksen kokouksista. Ylivoimaisesti suurin osa kokouskuluista tulee yhdistyksen kokouksesta sekä isommasta toimihenkilöiden tapaamisesta. Hallituksen kokouskulut ovat marginaaliosa tuossa.

Muut kulut sisältää muunmuassa kirjanpidon, tilitarkastuksen, postikuluja, toimistotarvikkeita, yhden toimihenkilön miniläppärin, mainoskuluja, paitatilauksen ja muuta mikä ei suoranaisesti mene muihin kategorioihin.

Vuoden 2010 loppupuoliskolla kulujakauma tulee hieman muuttumaan, mutta ei merkittävästi. Uusia palvelimia tuskin tulee enää tälle vuodelle, joten niiden osuus hieman tippuu ja hostingin nousee kun joulukuussa tulee vielä yksi iso lasku Nebulalta. Muiden osioiden osuudet eivät tule oleellisesti muuttumaan.

Jäsenmaksun suuruudesta

Olli Vainio / 15. lokakuuta 2010

Olemme hallituksessa pohtineet viimeaikoina yhdistyksen jäsenmaksun suuruutta. Nykyään henkilöjäseniltä perittävä 30 euroa jäsenmaksuna on ollut onnistunut päätös aikanaan kun se siihen asetettiin. Sillä on katettu yhdistyksen palvelut mainiosti ja investoitu uusiin ratkaisuihin, jotka ovat mahdollistaneet uusien palveluiden tarjoamisen.

Nyt kuitenkin hallituksen mielestä olisi jo soveliasta korottaa henkilöjäsenten jäsenmaksu 35 euroon per vuosi. Hallitus ei tietenkään jäsenmaksusta päätä, mutta todennäköisesti hallitus tulee esittämään vuoden 2010 vaalikokoukselle jäsenmaksun korotusta 35 euroon, josta kokous tekee lopullisen päätöksen.

Moni ei mahdollisesti tykkää siitä, että jäsenmaksua korotetaan, mutta koitan avata hieman taustoja siitä, miksi näin halutaan tehdä.

Jos tarkastellaan 30 euron ostovoimaa vuonna 2003 ja nyt, niin tuolla vuoden 2003 30 eurolla on arvoa noin 32,9 euron verran. Tuo muutos ei ehkä tunnu merkittävälle yksilön kohdalla, mutta jos mietitään yhdistyksen kokonaisbudjettia vuonna 2011 niin tuo yksinään tekee lähes 10 000 euron eron budjetissa.

Viime kuukausina olemme uusineet hosting- ja tietoliikenneratkaisuja, jotta palveluiden luotettavuus paranisi ja yhdistyksen kasvaessa ei tulisi kapasiteettiongelmia millään suunnalla. Tästä johtuen kulut ovat nousseet huomattavasti, melkein 20 000 euroa vuoden 2011 osalta aiempaan verraten.

Kulujen lisääntyessä ja inflaation syödessä budjettia, pitäisi yhdistyksellä olla vielä rahaa investoida uuteen laitteistoon – ainakin jos halutaan parantaa palveluita tosissaan.

Näiden syiden vuoksi hallitus näkee, että olisi järkevää korottaa jäsenmaksua nyt. Tarkoitus olisi myöskin, että siihen jäsenmaksun suuruuteen ei tarvitsisi puuttua useaan vuoteen tämän jälkeen.

Olisi mukava saada jäsenistön kommentteja tähän, että olisiko 35 euroa sitten lopulta liikaa nykyisistä ja tulevista palveluista. Vielä voi vaikuttaa siihen, että ehdotetaanko tätä vaalikokoukselle ja voi myöskin tulla vaalikokoukseen paikalle esittämään mielipiteitään ja päättämään tästäkin asiasta.