270 teran Siika.

Olli Vainio / 29. syyskuuta 2010

Kuva: ”Apple2000”, CC-BY-SA

Olemme jo pitkään pohtineet yhdistykselle tallennusratkaisua jossa gigatavun hinta on sellainen, että voimme tarjota jäsenille isoja levytilakiintiöitä. Nykyinen 50 gigatavua on kuitenkin aika vähän nykyään.

Tänään päätimme hankkia yhdistykselle uuden palvelimen, jonka konseptina on juuri tämä. Aluksi palvelin tulee korvaamaan nykyistä Herukka-palvelinta ja tänä aikana palvelin on myöskin tarkoitus testata äärimmäisen kattavasti, että mitään yllätyksiä ei pääsisi syntymään. Joskus ensi vuonna palvelin on tarkoitus laittaa korvaamaan nykyinen Kuha.

Kun nykyinen Kuha on korvattu tällä uudella ratkaisulla niin on todennäköistä, että voimme tarjota jäsenille esimerkiksi varmuuskopiointikäyttöön havaittavasti isompaa levytilakiintiötä kuin nyt.

Jos vielä otsikosta ei käynyt ilmi niin koneen nimeksi tosiaan tulee Siika. Ratkaisultaan Siika on jokseenkin samanlainen HP:n palvelin kuin nykyiset, joskin rauta on optimoitu levyn palvelemista ajatellen. Levyt tulevat koneen ulkopuolisiin levyhyllyihin joista kukin vetää 45 levyä. Ihan aluksi kone on tarkoitus kalustaa siten, että siinä on 2 levyhyllyä joissa kussakin on 10 kappaletta 2 TB levyjä kussakin, eli 20 TB varmennettua levypintaa. Se, mistä tuo otsikon 270 TB tuli, on se, että tällä rautakonseptilla voimme palvella 270 TB varmennettua levypintaa palvelimelta. Raakalevyä tuolloin olisi jo yli puoli petatavua.

Kaikenkaikkiaan hienoksi tämän koko konseptin tekee, että voimme lisätä levypintaa halvalla ja nopeasti tarpeen mukaan. Siian säädöstä ja käyttöönotosta tullaan varmasti blogaamaan pitkin syksyä ja kevättä, kunhan mielenkiintoisia säätöjä tapahtuu.

Apple2000

Illanvietto Tampereella

Petteri Aimonen / 2. elokuuta 2010

K-paitaiset läppäriveikot kokoontuivat viime lauantaina asuntooni Tampereella. Vieraita kertyi lopulta 5, eli vakioasukkaiden kera 25 m² olohuoneessa meitä oli seitsemän. Kaikki hankkimani sipsit ja kola kuluivat, mutta 2 kg naudan paistia osoittautui ylimitoitetuksi varmuuskertoimella 2.

Tapaamisessa ei ollut sen erikoisempaa ohjelmaa, vaan kuusi tuntia kului siihen mihin livetapaamiset ovatkin parhaita: tutustumiseen ja sekalaisten pikkuasioiden hoitamiseen. Ylläpidosta mukaan oli houkuteltu Atte Hinkka, joka hoiti pari pidempään haitannutta ongelmaa kuntoon, kun omat oikeuteni eivät niihin riitä. Vastavuoroisesti itse generoin kotisivujen julkisesta jäsenlistasta sukunimilistan, jota käytetään kehitteillä olevan jäsenhallinnan testidatana.

Kerrostalon sauna sattuu olemaan näppärästi samassa kerroksessa, ja sain sen varattua kahdeksi tunniksi. Ruuan jälkeen kävimme siis saunomassa ja samalla käytiin monivaiheinen keskustelu tallennusratkaisuista aina kotikoneen RAID:sta Kuhan mahdollisiin seuraajiin.

Mainitsin tapaamisesta myös Kapsin jäsenten postituslistalla viikkoa aiemmin siltä varalta, että joku toiminnasta kiinnostunut sattuu asumaan lähistöllä. Mukaan lähtikin IRC:stä tuttu kermi, joka tuntui viihtyvän hyvin porukassa, vaikka olikin jättänyt läppärinsä kotiin (!)

Valitettavasti virallista valokuvaajaa Mazaa vietiin armeijaan ennen kuin hän kerkesi lähettää minulle kuvia tapaamisesta, joten alla sen sijaan kuva illan pääesiintyjästä:

Kuukauden vanha kääpiöhamsteri kiinnitti kaikkien huomion herättyään kahdeksan aikoihin. Atte tosin jatkoi tunnollisesti skriptin koodaamista, jotta tukipyyntöjen jonotustilanne saadaan joskus verkkosivuille. Hommaa onneksi helpotti se, että OTRS:n monimutkaisesta tietokantarakenteesta on edes kuva olemassa.

Vadelma poistuu käytöstä

Olli Vainio / 26. heinäkuuta 2010

Lähiaikoina yksi yhdistyksen palvelimista, Vadelma, poistuu käytöstä ja siten tullaan lahjoittamaan. Vaalikokouksen 2009 päätöksen mukaisesti palvelin lahjoitetaan hallituksen päätöksellä rekisteröidylle yhdistykselle. Halukkaat voivat olla yhteydessä Kapsin hallitukseen sähköpostitse hakemuksineen.

Hakemuksessa kannattaa kertoa vähän yhdistyksen toiminnasta ja siitä mihin käyttöön palvelin tulisi ko. yhdistyksen käytössä.

Erillisiä palvelimia erityistarpeisiin

Petteri Aimonen / 8. heinäkuuta 2010

Yhdistyksen IRC-kanavalla esitettiin keväällä ajatus erillisestä palvelimesta modernien www-sovellusten ajamiseen. Ajatus on mielestäni mainio, sillä nykyään Debianin pari vuotta vanhat ohjelmaversiot vaikeuttavat esimerkiksi Ruby on Railsin käyttöä.

Idea sai myös jonkin verran kannatusta ylläpidon piirissä, mutta toteutusta ei silti liene aivan heti tulossa. Se ei kuitenkaan vaatisi edes laitteistohankintoja, joten sopivan henkilön innostuessa tuloksia varmaankin syntyisi parissa päivässä.

Tiheästi päivittyvä www-palvelin

Tavalliset PHP- ja Python-ohjelmat pyörivät aivan mainiosti nykyisellä www-palvelimella. Se johtuu siitä, että nämä ympäristöt eivät ole juurikaan muuttuneet Debianin edellisen julkaisun valmistelun eli vuoden 2008 jälkeen.

Sen sijaan Ruby on Rails on kehittynyt huimaa vauhtia, eikä uusin versio enää edes toimi FCGI:n kautta. Tämä on johtanut erikoiseen tilanteeseen Kapsin RoR-ohjeen suhteen: toisaalta se toimii hyvin Kapsilla olevaan RoR:n versioon, mutta kyseinen versio on niin vanha ettei sitä käytä kovin mielellään. Sen vuoksi uusin RoR on täytynyt asentaa itse kotihakemistoon, ja ajaa erillisessä palvelinohjelmassa. Ohjeet tähän eivät ole päätyneet verkkosivuille, vaikka helpdesk onkin asian parille jäsenelle neuvonut.

Ohjelmia ei kuitenkaan voida noin vain lähteä päivittämään parin ohjelmointikielen vuoksi, koska kokemuksen perusteella päivitykset aiheuttavat aina enemmän tai vähemmän ongelmia sivustoille. Erillisellä palvelimella ei haittaisi niin paljon, jos päivitys rikkoisikin jotain; jokainen voisi valita itse mitä palvelinta käyttää.

Uusimmat ohjelmat sisältäviä Linux-jakeluita on useita mahdollisia; esimerkiksi Ubuntu Server tai Gentoo. Riippumatta jakelusta käyttöön saataisiin esimerkiksi mod_passenger, jonka ansiosta RoR-ohjelmien pitäisi toimia aivan yhtä helposti kuin PHP nyt.

Toisen jakelun pystyisi asentamaan chroot:in avulla samaan koneeseen nykyisen www-palvelimen rinnalle. Haluttu palvelin valittaisiin vaihtamalla nimipalvelutietojen ip-osoite.

Vakaa IRC-shell

Samaa linjaa noudattaen kaipaisin palvelimen, joka olisi ihanteellisen vakaa irkkaamiseen. Tästä tulee luultavasti ensimmäisenä mieleen, että eikö Xob jo ole erityisesti irkkaukseen tarkoitettu? Niinhän sen pitäisi olla, mutta se ei kyllä ole ollut aikoihin kovin vakaa.

Aikanaan Xobilla oli jopa yli 500 päivän uptimejä, mutta ensin Xen, sitten DDoS ja nyttemmin internet-operaattorin vaihto ovat pätkineet sitä tasaiseen tahtiin.

Kuva IRC:stä, kun Xobilta irkkaavat quittailevat 31.5.

Tämä ei ole kivaa.

En tiedä mistä nämä kernelin ongelmat ovat johtuneet, mutta ainakin Tenueen vaihto on omasta mielestäni ollut pettymys. Kyseessä oli tietysti pakkotilanne, koska vanha operaattori lähti alta, mutta jokin ratkaisu verkkokatkoksiin pitäisi löytyä.

Jos käyttöjärjestelmä ja verkko pysyvät pystyssä, on yleensä seuraava uudelleenkäynnistyksen syy tietoturvapäivityksissä. Nämäkin saisi nykyään hoidettua lennossa Ksplicellä. Tietysti siinäkin on varmasti joitakin haittapuolia joita en tiedä, koska en ole kokeillut.

Ylipäätänsä Kapsilla on tietysti paljon jäseniä, joita IRC:n pätkiminen parin kuukauden välein ei haittaa ja joille PHP riittää mainiosti. Mielestäni yhdistyksen ei kuitenkaan kannata jämähtää tähän, vaan pitää palvelut ajantasalla. Kapsihan on tähänkin asti ollut jonkin sortin edelläkävijä: aikanaan palvelut olivat muihin verrattuna todella edulliset, ja nykyäänkin esimerkiksi levytilaa on paljon enemmän kuin monella muulla.

Kapsi numeroina

Olli Vainio / 3. huhtikuuta 2010

Toimihenkilöiden IRC-kanavalla tuli puheeksi aihe Kapsi numeroina ja asiaa pohtiessa myöskin kävi mielessä, että tämänhän voisi hyvin jakaa tännekkin julkiseksi kaikille. Osa luvuista tietty muuttuu suhteellisen usein, mutta nämä tätä kirjoittaessa:

Jäsenet

  • Yhdistyksellä on 2656 jäsentä (kuvassa eri lukumäärä, koska se on generoitu alkuvuodesta). Uusia jäsenhakemuksia tulee jatkuvasti, yleensä useampi päivässä.

Yhdistyksen jäsenmäärä kaupungittain vuoden 2010 alussa.

Hallinto

  • Yhdistyksen historian aikana on pidetty 156 hallituksen kokousta. Hallituksen kokouksia on nykyään noin kerran kahdessa viikossa.
  • Yhdistyksen kokouksia on järjestetty 12. Alkuaikoina oli useampi ylimääräinen yhdistyksen kokous, nykyään yhdistyksen kokouksia on kahdesti vuodessa, vuosi- ja vaalikokous.
  • Hallitus käsitteli 387, helpdesk 335 ja ylläpito 1631 yhteydenottoa jäseniltä vuonna 2009.

Tekniikka

  • Yhdistyksellä on yhteensä 12 palvelinta kahdessa eri konesalissa.
  • Palvelimilla on yhteensä 47 prosessoriydintä ja 116 gigatavua keskusmuistia. Useammalla koneella on 8 prosessoriydintä, näistä nopein on kuitenkin Puolukka, joka edustaa uusinta prosessoriteknologiaa. Eniten keskusmuistia on Xobissa ja Puolukassa, 24 gigatavua.
  • Raakakovalevytilaa on noin 44 teratavua, tästä varsinaisesti käytettävää tilaa on merkittävästi pienempi osa kun kaikki levytila on varmistettua eritasoisilla RAIDeilla.
  • Käyttäjien ajamana on yhtäaikaa noin 11000 prosessia Lakalla ja Xobilla yhteensä.
  • IRCNetiin on yhdistyksen palvelimilta yhteensä 1963 yhteyttä, 1194 Lakalta ja 769 Xobilta. Toisin sanoen noin 2,5 % koko IRCNetin käyttäjistä irkkaa Kapsin palvelimilta.
  • Yhdistyksen WWW-palvelimilla on yhteensä 3274 sivustoa. WWW-sivuille tulee yhteensä noin 9 miljoona osumaa päivässä.
  • Kokonaisliikennemäärä yhdistyksen palvelimilta Internetiin on noin 700 gigatavua vuorokaudessa.

WWW-sivujen katko 31.3.2010

Joonas Kuorilehto / 1. huhtikuuta 2010

Kapsin jäsenten verkkosivuilla (palvelimet kirsikka ja karviainen) olevat WWW-palvelimen konfiguraatiotiedostot rikkoontuivat 31.3. Säätöä vierestä seuranneena kirjoitankin nyt analyysin, mistä katko luultavasti johtui.

Ensin hieman taustaa. Yhdistyksellä on noin 4400 virtuaalihostia WWW-palvelinten konfiguraatiossa. Samat sivut palvellaan molemmilta palvelimilta, joskin vain toinen koneista palvelee kerrallaan yhtä sivustoa (kirsikka *.kapsi.fi ja karviainen kaikkia muita). Konfiguraation koko on generoituna noin 1,9 megatavua ja se generoidaan skriptillä helpommin hallittavasta muodosta. Tämänhetkinen generointiskripti käy myös läpi, että kaikilla sivustoilla on lokihakemisto olemassa ja asettaa lokin käyttöoikeudet kuntoon. Skripti on ajettu 10 minuutin välein.

  1. Make-kääntöohjelma huomaa, että lähdetiedostot ovat uudempia kuin konfiguraatio, joten se aloittaa konfiguraation generoinnin.
  2. 10 minuuttia myöhemmin Make ajetaan uudestaan ja koska edellinen ei ole valmistunut, generointi aloitetaan uudestaan päällekäin edellisen kanssa.
  3. Ensimmäinen generointi valmistuu ja uusi konfiguraatio otetaan käyttöön (ei tutkittu onnistuiko tämä).
  4. Toinen generointi valmistuu, mutta koska se oli ylikirjoittanut keskeneräisen välituloksen, lopputulos on väärä. Apache ladataan taas uudestaan, mutta tällä kertaa konfiguraatiossa on ainoastaan uudelleenohjaussivustot (esim. www.domain.tld ➝ domain.tld) toimivat, koska ne generoitiin myöhemmin.

Tilanteen toistumisen estämiseksi lisättiin Makefileen toimiva lukitus. Aiemminkin siinä oli kyllä lukitus, mutta se varmisti vain pienen, sekunteja kestävän, osuuden toimivuuden.

Tämänkin pitäisi sinänsä riittää, mutta koska konfiguraation generointi on paisunut yhdistyksen koon kasvaessa kohtuuttoman hitaaksi, myös generointiskripti kirjoitetaan uudestaan heti kun ehditään (kirjoitan tätä alle tunti korjautumisen jälkeen). Merkittävin hidaste sivustojen toimintaan palauttamiselle tuli siitä, että skriptin ajaminen ja Apache-palvelimen uudelleenlataaminen kestää kymmeniä minuutteja. Lisäksi häiriön aiheuttaja selvisi tarkasti vasta minuutteja ennen kuin korjaus saatiin valmiiksi, minkä vuoksi ajastettu generointi ehti tuhota yhden sinänsä täysin ehjän konfiguraation. Tämä konfiguraatio ehdittiin kuitenkin saamaan käyttöön kirsikka-palvelimelle ennen kuin se tuhoutui, minkä vuoksi muut kuin *.kapsi.fi-osoitteet toimivat jo aiemmin kuin muut.

Verkkosivujen uudistus

Petteri Aimonen / 19. maaliskuuta 2010

Yhdistyksen verkkosivuja on uudistettu edellisten kuukausien aikana. Tänään etusivu päivitettiin modernimmaksi, ja toivottavasti myös paremmaksi. Tavoitteena on ollut tuoda Kapsin ideaa paremmin esille sekä tehdä etusivusta hyödyllisempi tuomalla heti ilmi harrastuslähtöisyys, ja lisäämällä suoraan etusivulle tukipalveluiden yhteystiedot ja linkit mm. phpmyadminiin ja webmailiin.

Jo tammikuussa päivitettiin sivun värimaailmaa kirkkaammaksi. Kontrastia sisältöalueen ja taustan välillä lisättiin, ja logoksi otettiin alkuperäinen, räikeämpi versio. Nyt sisältöalueen tausta on täysin valkoinen, mikä parantaa tekstin erottuvuutta. Toisaalta valkoinen tausta voi käydä silmiin, mutta omalla css-tiedostolla senkin saa halutessaan muutettua 🙂 Värien valinta on ylipäätänsä vaikeaa, kun jokainen näyttö näyttää ne eri tavalla.

Sivuille on lisätty hakutoiminto, joka hakee myös täältä blogista ja forumilta. Tämä helpottaa tiedon löytymistä, kun eri sivuja on kertynyt (pöytäkirjat mukaanlukien) jo lähes 300.

Lisäksi on tehty erinäisiä pieniä parannuksia. Uutta tietoa ovat yhdistysesittely ja toimintaan osallistuminen, sekä monta pienempää päivitystä olemassaoleville sivuille. Ohjeiden jaottelua on uudistettu siten, että pääkategorioiden lisäksi on rinnakkaisia listoja, joista näkee nopeasti esimerkiksi kaikki PHP:hen liittyvät ohjeet. RSS-syötteisiin on lisätty <link>-viittaus, jolloin linkki näkyy osoiterivillä. Otsikoissa on nyt sivun nimi ensimmäisenä, jolloin se näkyy myös välilehden nimessä otsikon typistyessä. Jäsenten kotisivuja etsiviä varten 404-virhesivulla neuvotaan myös koti.kapsi.fi:hin, joka on helppo sekoittaa www.kapsi.fi:hin.

Kaaviot käsitellään nyt rsvg:llä, joka piirtää tekstin terävämpänä.

Vielä pari päivitystä odottaa TODO-listallani. Tiedotteet pitäisi siirtää erillisille sivuille, jolloin niihin linkittäminen olisi kätevämpää. Nykyään ne ovat kaikki yhdellä sivulla #id-linkin takana. Lisäksi on tarkoitus luoda luokittelu tiedotteille, eli erotella yhdistysasiat, tekniset tiedotteet ja häiriötiedotteet toisistaan. Seuraavana vuorossa on kuitenkin muutaman uuden ohjeen lisääminen: crontabin käyttö, ohjelmien asennuspolitiikka ja Maildirin käyttöönotto. Näistä viimeisen on Ari-Martti jo kirjoittanutkin valmiiksi.

Ehdotus uusista säännöistä

Olli Vainio / 2. maaliskuuta 2010

27.2.2010 yhdistys järjesti toimihenkilöiden kesken ns. kickoff-tapahtuman, jossa pohdittiin yhdistyksen ajankohtaisia asioita hieman laajemmin. Yhtenä ohjelmanumerona kyseisessä tapahtumassa oli jo pidempään työn alla olleiden sääntömuutosten kirjaaminen. Alla on siis ehdotus uusiksi säännöiksi joita tullaan ehdottamaan vuosikokouksessa 10.4.2010. Muutetut kohdat on korostettu. Jos ehdotuksesta on kommentoitavaa tai kysyttävää niin sen voi tehdä tämän viestin kommentteihin tai suoraan hallitukselle sähköpostilla.

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Kapsi Internet-käyttäjät ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki.

2. Tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen tarkoituksena on antaa jäsenilleen puitteet itsensä ilmaisemiseen Internetissä sekä edistää tietotekniikan osaamista.

Toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa jäsenistölle voittoa eikä välitöntä taloudellista ansiota.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi

  • yhdistys harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
  • ylläpitää yhdistyksen kotisivuja
  • ylläpitää maksuttomia tietotekniikkapalveluja
  • tarjoaa jäsenilleen maksuttomia tietotekniikkapalveluja
  • järjestää jäsenilleen luentoja, koulutustilaisuuksia ja tapaamisia.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys kerää jäseniltään jäsenmaksua sekä voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

3. Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä voittoa tavoittelematon oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai yritys, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksessä.

Varsinaiset jäsenet, yhteisöjäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä, yhteisöjäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen jäsenryhmille päättää vaalikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vaalikokouksessa kalenterivuodeksi valittu puheenjohtaja sekä kuusi kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain kolme on erovuorossa. Puheenjohtaja tai erovuoroinen hallituksen jäsen voidaan valita uudelleen.

Mikäli puheenjohtaja tai hallituksen jäsen eroaa kesken toimikautensa, valitaan yhdistyksen kokouksessa korvaaja eronneen jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, kaksi aina yhdessä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kahta viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Hallituksen määrääminä päivinä pidetään vuosittain vuosikokous tammi-toukokuussa ja vaalikokous loka-marraskuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kannatusjäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokouksen aika, paikka ja käsiteltävät asiat on ilmoitettava jäsenille yhdistyksen sähköisellä postituslistalla kahdesta neljään viikkoa ennen kokousta.

11. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

12. Vaalikokous

Yhdistyksen vaalikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
  6. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
  7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
  8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

13. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Sääntömuutos 2010

Olli Vainio / 11. helmikuuta 2010

Kuten jo monet varmaan vuosikokouksen kokouskutsusta huomasivat, on vuosikokouksessa käsittelyssä kohta sääntömuutos. Ajattelin tässä hieman selventää mistä on kysymys.

Kapsin sääntöjä muutettiin varsin vastikään kun siirryttiin kahden kokouksen järjestelmään, tämä on osoittautunut hyväksi ja selkeyttänyt monia asioita. Nyt on kuitenkin havaittu taas, että käytäntö ja säännöt eivät välttämättä optimalisella tavalla kohtaa.

Nykyiset säännöt tuntevat yksityisjäsenet ja kannatusjäsenet, eivät muita jäsenryhmiä. Nykyään kaikki oikeustoimikelpoiset yhteisöt ovat joutuneet liittymään kannatusjäseniksi eikä tämä ole kovinkaan tarkoituksenmukaista. Tässä muutoksessa olisi tarkoitus tehdä uusi jäsenryhmä, yhteisöjäsen, joka olisi oikeustoimikelpoisia yhteisöjä varten. Samalla kannatusjäsenryhmän äänioikeus voitaisiin poistaa ja siten kannatusjäsenet olisivat vain kannatusjäseniä.

Toinen muutos mitä viimeaikoina on pohdittu, että hallituksen kausi pidennettäisiin kahteen tai kolmeen vuoteen ja vain osa hallituksesta olisi kunakin vuonna erovuorossa. Tällä muutoksella saavutettaisiin jatkuvuutta, joka alkaa olla tämän kokoisen yhdistyksen toiminnassa jo oleellista. Tälläkin hetkellä hallitus ja muut toimihenkilöt joutuvat suunnittelemaan useitakin asioita useamman vuoden tähtäimellä jotta nykyinen palvelutaso saadaan turvattua. Tätä ajatellen on ihan hyvä, että hallituksessa on aina henkilöitä jotka olisivat olleet vähintään vuoden hallitustoiminnassa mukana. Käytännön tasolla tämä on jo toteutunut viimevuosina kun hallitukset eivät ole vaihtuneet kokonaan missään vaiheessa, eikä se olisi aiemminkaan toiminut. Nyt tämä käytäntö on jo niin oleellinen asia, että se on syytä turvata säännöillä.

Tähän viestiin voi kommentoida jos on sääntömuutoksesta näkemyksiä, tai sitten lähettää sähköpostia hallitukselle. Varsinainen uusien sääntöjen teksti, tai ainakin se mitä hallitus aikoo yhdistyksen kokouselle ehdottaa, tulee saataville ennen vuosikokousta.

Karpalon tyhjennysyritys

Joonas Kuorilehto / 21. tammikuuta 2010

Halusinpa vain jakaa muutamia tunnelmia vanhan (historiallisesti erittäin ongelmalliseksi osoittautuneen) karpalo.kapsi.fi-koneen levyjen tyhjäysyrityksestä. Liittyihän kyseeseen koneeseen yhdistyksen historian pisin palvelukatko aikoinaan. Karpalo on tullut ylläpidon ja toimihenkilöiden keskuudessa surullisenkuuluisaksi toimimattomuudestaan. Sen vuoksi on saatu useita harmaita hiuksia ja tuhlattu aikaa ja vaivaa. Ja nyt hullut säätäjät haluavat laittaa koneen päälle?

Ensin RAID-ohjaimen asetuksista irrotettiin levyt RAIDista ja asetettiin näkymään yksittäisinä levyinä (single drive) käyttöjärjestelmälle.

Toiveet tyhjennyksen onnistumisesta olivat korkealla – olihan jo aiemmin RAID-ohjaimen asetuksia säätäessä yksi levy silloin tällöin päästänyt naksuvia ääniä ja sen nimenä näkynyt merkkisotkua.

DBAN lähtikin iloisesti käyntiin kuvitellun musiikin soidessa ja…

… jo hetken ajon jälkeen DBANin siniselle ruudulle ilmestyi muutama pieni virheilmoitus:

Tai tarkemminkin sininen ruutu muuttui mustaksi, sillä virheilmoitukset peittivät sen kokonaan.

Päätän lähetyksen tältä iltaa tähän.