Kirjoittajan arkisto

Kapsin rahankäyttö 2011

keskiviikkona 14. joulukuuta 2011

Olen vuoden 2010 loppupuolella tehnyt vastaavaan blogauksen tästä samasta aiheesta. Vuosi 2011 alkaa olla nyt niin lopuillaan, ettei ole enää tulossa kulueriä, jotka merkittävästi muuttaisivat tätä jakaumaa, niin ajattelin, että vuoden 2011 osalta voisi tehdä samanlaista blogia nyt.

Vuonna 2011 Kapsi on käyttänyt rahaa noin 141 268 euroa. Yllä olevassa kuvassa on prosenttiosuuksina asiat, mihin rahaa on käytetty.

Palvelimet

54 221 euroa

Tämä kohta sisältää kaikki palvelinhankinnat, palvelimien tukisopimukset ja muut laitteistohankinnat varsinaisen operaation pyörittämiseen. Vuonna 2011 oli kolme isompaa palvelinhankintaa kun hankittiin Hilla korvaamaan Xobia, Muikku ja uusi Lakka. Loppuvuodesta hankittiin myöskin uudet sähkönsyöttöratkaisut Nebulan tiloihin ja ne kuuluvat tähän osioon.

Hosting

46 367 euroa

Hostingiin sisältyy Nebulalle ja Tenuelle vuoden aikana maksetut laskut.

Toimitila

9 358 euroa

Toimitilan kuluihin sisältyy toimitilan vuokra, sähkömaksu, Internet-yhteys ja toimitilalle hankitut tarvikkeet.

Matkakulut

4 966 euroa

Matkakulut sisältävät kaikki matkoista aiheutuvat kulut. Kulut muodostuvat lähinnä lentolipuista Oulun ja Helsingin välillä sekä Oulussa yhdistyksen asioita hoitamisesta aiheutuneiden automatkojen kilometrikorvauksista.

Kokouskulut

5 261 euroa

Kokouskulut sisältävät kulut mitä on aihetunut yhdistyksen, hallituksen ja ylläpidon kokouksista. Myös muutamia isompia toimihenkilöiden tapaamisia on pidetty ja ne kulut ovat tässä mukana. Suurin osa kuluista tulee yhdistyksen kokouksien ja isoimpien toimihenkilökokoontumisten tilavuokrista. Ylläpidon ja hallituksien kokouksien satunnaiset virvokkeista ja tarjoiluista aiheutuvat kulut olen myös sisällyttänyt tähän.

Työläppärit

16 094 euroa

Tässä kuluerässä on toimihenkilöiden käyttöön hankitut kannettavat tietokoneet. Kuluerä sisältää 3 kpl 13″ MacBook Air, 5 kpl 13″ MacBook Pro, 1 kpl 15″ MacBook Pro ja 2 kpl Lenovo X220 -kannettavia tietokoneita. Todellinen yhdistykselle aiheutunut menoerä on hieman tuota ylläolevaa euromäärää pienempi, kun osa koneista on ollut määrättyä budjettia kalliimpia ja näissä tapauksissa toimihenkilö on maksanut ylimenevän osuuden koneesta itse. Huomioitavaa on myöskin, että seuraavan kerran isompi menoerä toimihenkilöiden läppäreistä tulee vasta 2014 kun nykyiset koneet pääsevät 3 vuoden käyttöikänsä loppuun.

Muut kulut

5 001 euroa

Tässä on kaikki satunnaiset kulut jotka eivät suoraan kuulu minkään ylläolevan menoerän alle. Suurin menoerä muissa kuluissa on kirjanpito.

Kapsi numeroina 2011

lauantaina 10. joulukuuta 2011

Aiemmin olen blogannut tästä samasta aiheesta ja yhdistyksen IRC-kanavalla esitettiin jo toiveita tämän blogauksen uusimiseksi. Tässäpä tulee tuoreempia numeroita.

Jäsenet

Yhdistyksellä on 3727 jäsentä ja jäsenmäärä edelleen kasvaa useammalla kymmenellä jäsenellä kuukaudessa.

Hallinto

Hallitus käsitteli 446, helpdesk 327 ja ylläpito 2291 yhteydenottoa jäseniltä 12kk aikana marraskuusta 2010, marraskuuhun 2011.

Tekniikka

Yhdistyksellä on 13 palvelinta ja 4 levyhyllyä kahdessa konesalissa ja yhdistyksen toimitilalla.

Palvelimilla on yhteensä 90 prosessoriydintä ja 446 gigatavua keskusmuistia. Eniten ytimiä on Siiassa jossa niitä on 16, tosin vastikään hankittu Lakka 12 ytimellään saattaa olla laskentateholtaan hieman nopeampi. Eniten muistia on Lakassa, jossa sitä on 144 gigatavua.

Raakalevytilaa on noin 223 teratavua. Erilaisten varmistusten jälkeen käytettävissä oleva levytila on toki reilusti pienempi. Jotain viitettä voi saada siitä palvelimet -sivulla. Käyttäjien dataa on Lakan kotihakemistoissa 8 teratavua, Siilossa 23 teratavua ja Hillan kotihakemistoissa 0,3 teratavua.

Käyttäjien ajamana on yhtäaikaisesti noin 14000 prosessia. Joista noin 8000 on Lakalla ja 6000 Hillalla.

Tietokantoja on käytössä 3123 kappaletta. Keskimäärin tietokantoihin tulee noin 940 kyselyä sekunnissa.

Sähköpostipalvelimen läpi kulkee noin 26 000 viestiä päivässä.

Nimipalvelimilta palvellaan 1543 DNS-zonea.

Paskanmarja on uudelleenkäynnistetty 31.5.2011 jälkeen 44 kertaa. Pisimmillään paskanmarjaa on jaksettu pitää päällä 68 päivää kerralla.

IRCnetiin on 2545 yhtäaikaista yhteyttä molemmilta shellipalvelimilta. 1465 Lakalta ja 1080 Hillalta. Tämä tarkoittaa, että noin 3,8% koko IRCnetin käyttäjistä irkkaa Kapsin palveluita käyttäen.

Kapsin WWW-palvelimilla on noin 6200 palveltavaa sivustoa. Näille sivustoille tulee yhteensä noin 15,1 miljoonaa osumaa päivässä.

Kokonaisliikennemäärä kaikilta palvelimilta molemmista konesaleista Internetiin on noin 1,6 teratavua vuorokaudessa.

Lahjoitetaan NetApp-levypalvelin yhdistykselle

tiistaina 29. marraskuuta 2011

Kapsin muutaman vuoden hyvin palvellut levypalvelin lahjoitetaan pois uuden ratkaisun myötä. Palvelin lahjoitetaan yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille. Hallitus valitsee koneen saajan.

Tarjolla oleva levypalvelin:

NetApp FAS2020, hankittu joulukuussa 2008, levyhylly hankittu maaliskuussa 2010.

  • 2U kokoinen laite
  • 12 sisäistä 1TB SATA-kovalevyä
  • 3U hyllyssä 14 1TB SATA-kovalevyä
  • Kaksi virtalähdettä
  • Hyllyssä myös kaksi virtalähdettä

Levypalvelin lahjoitetaan ilman minkäänlaista takuuta tai palautusoikeutta. Lähtökohtaisesti kuitenkin tiedostopalvelin on ollut vasta tuotannossa ja kaikki rauta on toimivaa.

Mikäli yhdistyksenne haluaa hakea konetta lahjoitettavaksi juuri teidän yhdistykselle, niin sen hakeminen tapahtuu sähköpostitse Kapsin hallitukselle. Hakemuksessa tulee käydä ilmi lyhyesti, mikä yhdistys on kyseessä, mihin käyttöön kone tulisi ja minkälaiset valmiudet kyseistä konetta yhdistyksellä on ylläpitää. Erikoisesti kiinnitämme huomiota siihen, että kone tulisi mielekääseen käyttöön ja yhdistyksellä on oikeasti kykyä myös käyttää ko. konetta. Ottaen huomioon, miten harvalla yhdistyksellä todennäköisesti on oikeasti puitteet tämän koneen ajamiseen, otamme myös poikkeuksellisesti huomioon ne yhdistykset jotka ovat jo hakeneet ja/tai vastaanottaneet aiempia HP:n koneita. Tätä laitetta varten kuitenkin haluamme erillisen hakemuksen.

Hakemukset tulee olla perillä viimeistään 31.12.2011 klo 23:59. Puuttellisia tai määräajan jälkeen tulleita hakemuksia ei huomioida. Kone luovutetaan valitulle yhdistykselle tammi-helmikuussa 2012 nykyisen suunnitelman mukaan, kuitenkin viimeistään ensimmäisen vuosineljänneksen 2012 aikana.

Lahjoitetaan käytettyjä HP:n palvelimia yhdistyksille

perjantaina 18. marraskuuta 2011

Kapsi on taas kovasti uusimassa rautaa ja käyttämättömäksi jää pari vanhaa HP:n palvelinta. Nämä palvelimet lahjoitetaan yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille. Hallitus valitsee koneiden saajat.

Tarjolla on:

HP DL380 G5, hankittu maaliskuussa 2008

  • Yksi 1,87GHz 4-ytiminen Intel Xeon(E5320) -prosessori
  • 11GB DDR ECC (4x 2GB, 2x 1GB ja 2x 512MB kammat) -muistia
  • 2x 146GB 2.5″ 10krpm SAS -kovalevyjä
  • Kaksi virtalähdettä

HP DL320s G1, hankittu marraskuussa 2007

  • Yksi 2,4GHz 2-ytiminen Intel Xeon (3060) -prosessori
  • 6GB DDR2 EEC (2x 2GB ja 2x 1GB muistikammat) -muistia
  • 6x 750GB ja 6x 1TB 3.5″ SATA -kovalevyjä
  • Kaksi virtalähdettä

Molemmat koneet lahjoitetaan ilman minkäänlaista takuuta tai palautusoikeutta. Lähtökohtaisesti kuitenkin koneet ovat tuotannossa olleita koneita ja kaikki rauta on toimivaa.

Mikäli yhdistyksenne haluaa hakea konetta lahjoitettavaksi juuri teidän yhdistykselle, niin sen hakeminen tapahtuu sähköpostitse Kapsin hallitukselle. Hakemuksessa tulee käydä ilmi lyhyesti mikä yhdistys on kyseessä, mihin käyttöön kone tulisi ja minkälaiset valmiudet kyseistä konetta yhdistyksellä on ylläpitää. Erikoisesti kiinnitämme huomiota siihen, että kone tulisi mielekääseen käyttöön ja yhdistyksellä on oikeasti kykyä myös käyttää ko. konetta.

Hakemukset tulee olla perillä viimeistään 15.12.2011 klo 23:59. Puuttellisia tai määräajan jälkeen tulleita hakemuksia ei huomioida.

Etäosallistumismahdollisuudesta yhdistyksen kokouksissa

lauantaina 24. syyskuuta 2011

Etäosallistumismahdollisuutta yhdistyksen kokouksiin on pyydetty hallitukselta ja siitä on tehty jäsenaloitekin yhdistyksen vuosikokoukselle. Vuoden 2011 vuosikokouksessa päätettiin kuitenkin olla vielä aloittamatta sääntömuutosprosessia etäosallistumisen mahdollistamiseksi. Koitan tässä vähän avata taustoja ja keskustelua mitä tuolla kokouksessa asiasta käytiin.

Vuosikokous 2011. Kuva: Joonas Kuorilehto

Vuosikokouksessa oli esillä jäsenaloite etäosallistumismahdollisuuden järjestämisestä yhdistyksen kokouksiin. Asiasta käytiin pitkä keskustelu, jonka jälkeen äänestettiin useasta esityksestä. Voittaneessa esityksessä ei velvoitettu aloittamaan sääntömuutosprosessia asian osalta.

Yhdistyslaki on vuodesta 2010 asti mahdollistanut lain osalta sen, että yhdistyksen kokouksiin voisi teoriassa osallistua etänä. Etäosallistuminen pitää lain mukaan olla kirjattuna yhdistyksen sääntöihin, jotta sitä voidaan käyttää. Kokouksessa käydyssä keskustelussa päälimmäisenä tuli huolenaiheeksi etäosallistumisen teknisten ratkaisujen puute ja tilanne, jossa mahdollisesti olisi liian ympäripyörät kriteerit etäosallistumismahdollisuudelle.

Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että oikeita etäosallistumisratkaisuja, missä kokous olisi yhdessä paikassa ja etäosallistujat yksittäin pitkin maata, ei ole olemassa. Tilanne tulee varmasti muuttumaan ajan myötä, mutta toistaiseksi riittävän vaatimustason ratkaisuja ei ole. Jotta etäosallistumusratkaisua voidaan pitää kelpona, siinä pitäisi olla jotenkin mahdollisuus luotettavasti tunnistaa osallistuja, mahdollisuus myöntää puheenvuoroja osallistujille ja osallistujien pystyä tarvittaessa äänestämään.

Kokouksen keskustelussa tuntui vahva konsensus olevan siihen suuntaan, että sääntöjä ei kannata alkaa muuttaa ennen kuin tiedetään, miten niitä tarvii muuttaa. On parempi alkaa rakentamaan etäosallistumiskokonaisuutta sitten kun siihen on oikeat mahdollisuudet.

Seuraamme kehitystä etäosallistumisen osalta ja reagoimme tarpeen mukaan kehittyvään tilanteeseen. Mikäli tulee jotain uutta ja kiinnostavaa vastaan teknisten ratkaisujen osalta etäosallistumiseen niin kannattaa lähestyä sähköpostille yhdistyksen hallitusta niin voimme perehtyä tarkemmin asiaan jos menee meiltä ohi kyseinen ratkaisu.

Vaikka yhdistyksen kokouksiin ei nyt ole ihan lähiaikoina etäosallistumismahdollisuuksia tulossa niin kannattaa muistaa, että yhdistyksen asioihin voi vaikuttaa muutenkin. Yleensä enemmänkin kokouksen ulkopuolella kuin kokouksessa. Allekirjoittanut ainakin keskustelee mielellään yhdistyksen kehityssuunnnista ja siitä mitä pitäisi tehdä. Jos on jotain hienoja visioita, kysymyksiä tai jotain niin rohkeasti vaan pistämään hallitusosoitteeseen mailia. Myös IRCissä (odo@IRCnet) saa tulla huutelemaan. 🙂

Hankintoja

lauantaina 12. maaliskuuta 2011

Hetkeen en ole blogannutkaan yhdistyksen hankinnoista Siikaa lukuunottamatta. Tässä hieman kuvausta tällä hetkellä ajankohtaisista ja tulevista hankinnoista yhdistykselle.

Xobin korvaaja

Xobin korvaava uusi palvelin on tilattu. Korvaava kone tulee olemaan samanlainen HP:n DL380-sarjan palvelin kuin aiempinkin Xob, tosin uudempaa sukupolvea. Uusi Xob tulee sisältämään kaksi Intel Xeon E5506 2,13 GHz -prosessoria, 24 GB virheenkorjaavaa muistia, kaksi 146 GB SAS- ja viisi 500 GB SATA -levyä.

Tämä kone tullaan sijoittamaan nykyisen Xobin tavoin Tenuen laitetilaan. Vanha Xob tullaan ottamaan virtuaalialustojen testikäyttöön Nebulan konesaliin.

Koneenvaihdon yhteydessä myöskin Xob -nimi mukautetaan nykyiseen nimeämiskäytäntöön ja tulevaisuudessa kone tullaan tuntemaan nimellä Hilla. Nimenvaihdossa tullaan käyttämään siirtymäaikaa ja muun muassa irciin tarjotaan xob.kapsi.fi-reverseä.

Toimihenkilöiden kannettavat tietokoneet

Kaksi vuotta sitten hankimme yhdistykselle toimihenkilöiden käyttöön kannettavia tietokoneita. Nyt kahden vuoden aktiivikäytön jälkeen koneet alkavat olla mekaanisesti käyttöikänsä lopussa ja ne ovat myös olennaisilta ominaisuuksiltaan rajoittuneita nykyistä käyttöä ajatellen. Näiden kahden vuoden aikana olemme havainneet kannettavat erittäin hyödyllisiksi. Toimihenkilökannettava on mahdollistanut ihmisten kokoontumisen ja asioiden saattamisen eteenpäin niin ylläpitotöiden, hallitustoiminnan, helpdesk-toiminnan, tiedotuksen kuin ohjelmoinninkin muodossa. Malliesimerkkinä tästä toimii kaikessa hiljaisuudessa käyttöön otettu uusi jäsentietojärjestelmä, jonka luomistyössä pariohjelmoinnilla ja erilaisilla kokoontumisilla oli merkittävä rooli.

Hankimme nyt korvaaviksi koneiksi yhteensä seitsemälle toimihenkilölle Applen MacBook Pro– ja MacBook Air -koneita, riippuen kunkin toimihenkilön omista tarpeista. Koneiden suunniteltu käyttöikä on kolme vuotta. Uudet, varsin paljon edellisempiä tehokkaammat koneet mahdollistavat virtualisoinnin kautta esimerkiksi järjestelmäkokoonpanojen ja järjestelmäydinten entistä helpomman testaamisen.

Uudet verkkokortit

Vaikka verkkokorttien hankinta ei ole taloudellisesti yhtä iso kuin muut mainitut hankinnat, on se todennäköisesti palveluiden toimivuuden kannalta sitäkin tärkeämpi. Lakkaa vaivanneet viimeaikaiset kaatumiset on jäljitetty Broadcomin verkkokortin piirisarjan ongelmiin. Ongelmat ilmenevät siten, että verkkoliikenne katkeaa yhtäkkiä täysin. Lakan ollessa kyseessä tämä tarkoittaa kaiken verkon yli käytettävien levyjärjestelmien katoamista ja siten koneen täydellistä jumittumista. Vastaavasti internetiin liitetyn verkkokortin pimeneminen tiputtaa yhteydet internetiin.

Korjauksena olemme hankkimassa Intelin piirisarjalla varustettuja verkkokortteja, joilla vastaavaa ongelmaa ei pitäisi ilmetä. Uudet verkkokortit tullaan asentamaan kaikkiin palvelimiin lähiviikkoina.

Tulevia hankintoja

Lähitulevaisuuteen katsoen, hankimme todennäköisesti Siialle kaveriksi samalla konseptilla toteutun palvelimen minne tulevaisuudessa tullaan varmuuskopioimaan käyttäjien kotihakemistoja. Tarkoituksena on todeuttaa lähes reaaliaikainen varmuuskopiointi, ja rakentaa järjestelmä niin, että tämä varmuuskopiopalvelin voi tarvittaessa palvella käyttäjien kotihakemistoja, jos Siika vikaantuu.

Nykyisten ratkaisujen osalta ei ole muita suuria hankintatarpeita 2011 alkupuoliskolla. Jäsenmäärän kasvu on edelleen voimakasta, ja on todennäköistä että vuoden 2011 aikana joudumme tekemään kokonaan uudenlaisia ratkaisuja järjestelmien skaalautuvuuden varmistamiseksi.

Muutto

sunnuntaina 6. helmikuuta 2011

Ylläpidon toiminanjohtajan näkemys Siiasta Kapsin toimitilalla. Piirros: Tuomas Salomäki

Taustaa

Marraskuussa vastaanotimme Siika-palvelimen toimitilalle ihmeteltäväksi, ja varsin nopeasti kävi ilmi, että koneen sähkönkulutus on aika hurja jo ilman kuormaa, saati sitten kuormassa. Lähiviikkojen aikana iskostui ajatuksiin se realiteetti, ettei silloisessa salissa vain yksinkertaisesti riitä sähköratkaisu Kapsin tarpeisiin enää. Olimme elokuussa tavanneet Nebulan edustajat liittyen silloisten ratkaisujen parantamiseen, ja jo silloin tuli ilmi mahdollisuus siirtää koko Kapsin operaatio toiseen laitesaliin, jossa sähkösyöttöjä saa huomattavasti vapaammin.

Suunnittelu

Lienee sanomattakin selvää, että tämän kaltaisen muutto-operaation suunnittelu on iso projekti jo itsessään. Asioita, joita pitää miettiä muuttoa varten, on massiivinen määrä. Aloitimme suunnittelun aikalailla kuukautta ennen muuton toteutumista, ja jotkut toimihenkilöt käyttivät yli 100 tuntia aikaa pelkästään suunnitteluun, monet vähemmän, mutta silti huomattavia määriä. Suunnitteluvaiheessa kävi ilmi, että operaatiosta itsessään on myöskin tulossa varsin haastava ja massiivinen suorite.

Keskiviikko 8.12.2010

Minä ja Jesse Pussinen lähdimme Oulusta aikaisin aamulla autolla kohti Helsinkiä, Siika ja läjä muuta roinaa kyydissä. Helsingissä kävimme viemässä Siian konesalille odottamaan seuraavan päivän asennuksia. Ilta menikin pitkälti hotellissa lepäillessä ja IRCissä muiden muuttoon osallistuvien kanssa suunnitellessa tulevia suoritteita.

Pian Helsingissä. Kuva: Henri Strand

Torstai 9.12.2010

Heräsimme Jessen kanssa ajoissa hotellilla ja liikahdimme kohti Helsinki-Vantaata, juuri sopivasti noutamaan Oulusta saapuneet säätäjät, Ilkka Mattilan ja Henri Strandin. Myös yksi paikallisista säätäjistä, Aleksi Pöykkö, oli ehtinyt lentokentälle ja jatkoimme yhtä matkaa kentältä kohti vanhaa salia. Hieman kahdeksan jälkeen aamulla liikenne oli sitä mitä voi odottaakin ruuhkasuomessa ja matka kesti hyvän tovin.

Jumissa Kehällä aamuruuhkassa. Kuva: Henri Strand

Minä ja Aleksi jäimme vanhalle salille purkamaan osaa torstaina siirrettäviä koneita samalla, kun Jesse, Ilkka ja Henri menivät uudelle salille nostamaan Siikaa räkkiin ja muutenkin valmistelemaan räkkiä siihen kuntoon, että siihen voi lastata muunkin laitteiston. Saimme reilussa tunnissa purettua viisi konetta räkistä ja pakattua ne kuljetusta varten. Toisella säätötiimillä meni hetken pidempään uudella salilla joten hetken jouduimme odottelemaan.

Uudella salilla torstain osalta suorite oli jokseenkin yksinkertainen; koneet räkkiin ja nopea testaus, että kaikki toimii.

Torstaina ilta menikin aika pitkälti lepäillessä ja briiffasimme vielä kerran muuttoporukan kesken perjantain suoritteen, että kaikilla on selkeä kuva, mitä on tapahtumassa ja milloin.

Perjantai 10.12.2010

Perjantaina aamun koittaessa taas kävi matka ruuhka-aikaan pääkaupunkiseudun läpi hotellilta vanhalle salille.  Perjantain suoritteeseen tuli torstain lisäksi vielä Matti Averio, ja siten meillä oli varsin hyvä kuuden hengen porukka tekemässä koko homman.

Salille päästyämme Ilkka oli saanut jo suurimman osan koneista alas ajomatkan aikana, ja pääsimme siten heti purkamaan räkin sisältöä. HP on suunnitellut koneensa varsin hyvin, eikä räkistä poistaminen vaadi mitään suurta taisteltua. Myöskin räkkikiskot lähtevät matkaan ilman työkaluja hetkessä. Räkin tyhjennykseen meni aikalailla tunti aikaa, mikä oli jokseenkin odotettua.

Rauta kyytiin. Kuva: Matti Averio

Sitten alkoikin osuus, mikä ainakin minua hieman jännitti, nimittäin matka Helsingin läpi. Ja kyydissähän oli toki kaikki Kapsin kannalta kriittinen tekniikka. Pakkasimme kyllä koneet hyvin, ja vakuutuksetkin siirtoa varten otettiin varmuuden varalle, mutta se suojaa vain mahdollisen vahingon taloudellisilta osilta. Jos esimerkiksi Kuha hajoaisi siirrossa, siitä seuraisi huomattavan pitkä palvelukatko. Ajomatka sujui kuitenkin ongelmitta, vaikka pieni ylimääräinen lenkki tehtiinkin ohi ajetun risteyksen vuoksi.

Ja sitten menoksi! Kuva: Matti Averio

Uudella salilla saatiin varsin tehokkaasti taas koneet räkkiin ja käyttökatko nopeahkosti ohi.

Kun palvelut oli nostettu ylös, käytimme vielä useamman tunnin konesalilla johdotuksien siistimiseen, kaiken merkkaamiseen ja dokumentointiin. Aiemmin hieman kantapään kautta opittuna, dokumentoinnin tärkeyttä on vaikea korostaa liikaa.

Henri odottelemassa palvelinten kanssa pääsyä lämpimämpään ja vähälumisempaan tilaan. Kuva: Matti Averio

Jälkimietteitä

Jälkikäteen katsoen muutto sujui erittäin hyvin. Muuttoa tehdessä ja sen jälkeenkin on vasta tajunnut, että kuinka paljon hyvä suunnittelu auttaa asiaa. Muuttoa suoritettaessa ei enää ollut isoja epäselvyyksiä taikka ihmettelyitä ja kaikki tuntuivat tietävän, että mitä tehdään ja miten tehdään.

Koko muutto-operaatio antoi myöskin tekijöille huomattavia määriä itseluottamusta isompienkin säätöjen tekemiseen tarvittaessa. Tulevaisuudessa vastaavan magnitudin suoritteet ovat varmasti helpompia kaiken tästä opitun jälkeen.

Paljonko käytän aikaa Kapsiin?

perjantaina 19. marraskuuta 2010

Kapsin toiminta pyörii tällä hetkellä noin viidentoista aktiivisen toimihenkilön varassa. Kaikki ovat vapaehtoisia eikä tehdystä työstä saa mitään rahallista korvausta. Tässä kirjoituksessa ajattelin avata hieman sitä, paljonko Kapsin asioiden hoitaminen vie aikaa. Käytetty aika vaihtelee toimihenkilöiden kohdalla, mutta moni käyttää huomattavia määriä aikaa Kapsin asioiden edistämiseen.

Otetaan esimerksiksi edellinen viikko eli viikko 45, 8.–14.11.2010.

Maanantai:

Maanantaina päivällä kävi ilmi, että uusi palvelin Siika olisi toimituskunnossa siten, että se toimitettaisiin Kapsin toimitilalle Ouluun iltapäivästä. Sovimme toimituksen klo 17 aikoihin ja menin tuolloin toimitilalle ylläpidon edustajan kanssa ihmettelemään uutta laitetta. Lopulta seuraan liittyi muita ylläpidon edustajia ja olimme toimitilalla jonnekkin klo 23 asti säätämässä uutta rautaa. Samalla kirjoittelin joitain sähköposteja kun ylläpidon edustajat säätivät Siikaa.

Tiistai:

Kapsin vakuutukset tarvitsivat hieman päivitystä ja kävin päivällä tunnin verran neuvottelemassa läheisessä Pohjolan konttorissa niiden päivittämisestä nykyiselle vaatimustasolle.

Keskiviikko:

Joka toinen keskiviikko on perintisesti ollut hallituksen kokouspäivä ja tälle viikolle osui sellainen keskiviikko. Olin hieman myöhässä klo 18 jälkeen toimtilalla pitämässä kokousta. Itse kokous saatiin päätökseen varsin nopeasti, mutta keskustelimme ajankohtaisista asioista hallituslaisten kanssa toimitilalla vielä kokouksen jälkeen. Olin joskus hieman ennen yhdeksää kotona.

Torstai:

Torstaina illalla kirjoitin useamman viestin eri paikkohin ja vastailin hallituksen tikettijonossa oleviin kyselyihin. Käytin noin tunnin kaikkinensa tähän.

Lauantai:

Lauantaina esikäsittelin jäsenhakemuksia ja vastailin tikettijonon kyselyihin, aikaa käytetty reilu tunti.

Yleistä ajankäytöstä:

Siikaa lukuunottamatta tämä oli varsin tyypillinen viikko käytettyjen tuntien osalta. Pelkkä käytetty aika itsessään ei tietenkään kerro sitä miten paljon asioiden eteen tehdään. Monet asiat etenevät muiden juttujen oheella, siten että voisi kiinteästi sanoa, että käytin sen ajan hetken Kapsin asioiden hoitoon. Hyvänä esimerkkinä on IRCissä tapahtuva jatkuva keskustelu ja toiminta Kapsin asioiden edistämiseksi, vaikka saattaisikin tehdä samalla muuta. Myöskään mielestäni ei ole täysin väärin puhua ”henkisestä pääomasta” mikä on kiinni Kapsissa, ei ole enää paljon hetkiä jolloin ei olisi jotain yhdistyksen asioita mielen päällä. Hyvin usein myöskin Kapsin toimihenkilöiden tavatessa ihan muissa yhteyksissä Kapsi tulee väistämättä puheenaiheeksi.

Yksi Kapsin tulevaisuuden haasteista tulee olemaan se, että kaikille asioille riittää tekijöitä. Nytkin on ajoittain ongelmia, kun kaikilla ei aika riitä eikä keneltäkään voi olettaa vapaehtoistoiminnan priorisointia kovinkaan korkealle ajankäytössä. Useamman vuoden tähtäimellä ajatellen, lieneekin lähes väistämätön kehityssuunta, että yhdistyksellä on palkattua työvoimaa vapaehtoistoimijoiden lisäksi.

Mihin Kapsi käyttää rahaa

lauantaina 23. lokakuuta 2010

Jotkut ovat varmaan joskus miettineet mihin Kapsilla menee rahaa ja jonkinmoisia kuvia varmasti on tullut vuosikokouksen dokumenteista, mutta tässä nyt ensimmäistä kertaa selkeämpi esitys siitä, että mihin rahaa oikeasti menee.

Hieman selvennyksiä kuvassa oleviin lukuihin. Tuo kaavio esittää tilannetta vuoden 2010 alusta tähän asti tulleista kuluista.

Palvelimet sisältää uudet palvelimet, verkkolaitteet ja niiden tukipaketit. Palvelimissa on myös jo laskettu mukaan Siika, vaikka siitä ei ole vielä tullut laskua, koska se olennaisesti muuttaa jakaumaa ja esittää todellisemman kuvan siitä mikä tilanne tällä hetkellä on.

Hosting sisältää Nebulalle ja Tenuelle maksettavat kulut palvelimien hostauksesta.

Toimitila sisältää kaikki kulut, mitä toimitila on aiheuttanut. Tässä on syytä huomata, että tälle vuodelle on tullut noin 5000 euroa kertaluonteisia kuluja toimitilan käyttöönotosta joita ei ensi vuonna ole.

Matkakulut sisältävät kaikki päivärahat, lento/juna/bussiliput, kilometrikorvaukset ja muut ihmisten liikuttamiseen menneet kulut.

Kokouskulut sisältää tilavuokrat, ruuat, juomat ja kaikki muut kulut jotka tulevat yhdistyksen kokouksista, toimihenkilöiden kokouksista sekä hallituksen kokouksista. Ylivoimaisesti suurin osa kokouskuluista tulee yhdistyksen kokouksesta sekä isommasta toimihenkilöiden tapaamisesta. Hallituksen kokouskulut ovat marginaaliosa tuossa.

Muut kulut sisältää muunmuassa kirjanpidon, tilitarkastuksen, postikuluja, toimistotarvikkeita, yhden toimihenkilön miniläppärin, mainoskuluja, paitatilauksen ja muuta mikä ei suoranaisesti mene muihin kategorioihin.

Vuoden 2010 loppupuoliskolla kulujakauma tulee hieman muuttumaan, mutta ei merkittävästi. Uusia palvelimia tuskin tulee enää tälle vuodelle, joten niiden osuus hieman tippuu ja hostingin nousee kun joulukuussa tulee vielä yksi iso lasku Nebulalta. Muiden osioiden osuudet eivät tule oleellisesti muuttumaan.

Jäsenmaksun suuruudesta

perjantaina 15. lokakuuta 2010

Olemme hallituksessa pohtineet viimeaikoina yhdistyksen jäsenmaksun suuruutta. Nykyään henkilöjäseniltä perittävä 30 euroa jäsenmaksuna on ollut onnistunut päätös aikanaan kun se siihen asetettiin. Sillä on katettu yhdistyksen palvelut mainiosti ja investoitu uusiin ratkaisuihin, jotka ovat mahdollistaneet uusien palveluiden tarjoamisen.

Nyt kuitenkin hallituksen mielestä olisi jo soveliasta korottaa henkilöjäsenten jäsenmaksu 35 euroon per vuosi. Hallitus ei tietenkään jäsenmaksusta päätä, mutta todennäköisesti hallitus tulee esittämään vuoden 2010 vaalikokoukselle jäsenmaksun korotusta 35 euroon, josta kokous tekee lopullisen päätöksen.

Moni ei mahdollisesti tykkää siitä, että jäsenmaksua korotetaan, mutta koitan avata hieman taustoja siitä, miksi näin halutaan tehdä.

Jos tarkastellaan 30 euron ostovoimaa vuonna 2003 ja nyt, niin tuolla vuoden 2003 30 eurolla on arvoa noin 32,9 euron verran. Tuo muutos ei ehkä tunnu merkittävälle yksilön kohdalla, mutta jos mietitään yhdistyksen kokonaisbudjettia vuonna 2011 niin tuo yksinään tekee lähes 10 000 euron eron budjetissa.

Viime kuukausina olemme uusineet hosting- ja tietoliikenneratkaisuja, jotta palveluiden luotettavuus paranisi ja yhdistyksen kasvaessa ei tulisi kapasiteettiongelmia millään suunnalla. Tästä johtuen kulut ovat nousseet huomattavasti, melkein 20 000 euroa vuoden 2011 osalta aiempaan verraten.

Kulujen lisääntyessä ja inflaation syödessä budjettia, pitäisi yhdistyksellä olla vielä rahaa investoida uuteen laitteistoon – ainakin jos halutaan parantaa palveluita tosissaan.

Näiden syiden vuoksi hallitus näkee, että olisi järkevää korottaa jäsenmaksua nyt. Tarkoitus olisi myöskin, että siihen jäsenmaksun suuruuteen ei tarvitsisi puuttua useaan vuoteen tämän jälkeen.

Olisi mukava saada jäsenistön kommentteja tähän, että olisiko 35 euroa sitten lopulta liikaa nykyisistä ja tulevista palveluista. Vielä voi vaikuttaa siihen, että ehdotetaanko tätä vaalikokoukselle ja voi myöskin tulla vaalikokoukseen paikalle esittämään mielipiteitään ja päättämään tästäkin asiasta.